Viikon luontokuva -Isokoskelo
Kuva: Heikki Junnila Isokoskelo (Mergus merganser) on iso vesilintu, joka muistuttaa ruumiinmuodoltaan vähän silkkiuikkua. Uikkumainen mustavalkea vartalo, pitkähkö kaula
Kuva: Heikki Junnila Isokoskelo (Mergus merganser) on iso vesilintu, joka muistuttaa ruumiinmuodoltaan vähän silkkiuikkua. Uikkumainen mustavalkea vartalo, pitkähkö kaula
Kuva: Heikki Junnila Pikkulokki (Hydrocoleus minutus, aiemmin Larus minutus) on melko lailla naurulokkia muistuttava lintulaji. Pikkulokki on kuitenkin naurulokkia pienempi
Kuva: Heikki Junnila Rautiainen (Prunella modularis) on rautiaisten heimoon kuuluva varpuslintu. Sen nimesi Carl von Linnè vuonna 1758. Rautiainen on kauttaaltaan ruskean
Kuva: Heikki Junnila Västäräkki (Motacilla alba) on västäräkkien heimoon kuuluva pitkäpyrstöinen varpuslintulaji. Västäräkki on 16,5–19 senttimetriä pitkä ja painaa 18–23
Kuva: Heikki Junnila Kalalokilla on vaalean siniharmaa selkäpuoli, valkea vatsapuoli ja pää, sekä mustat siivenkärjet, joiden kärjessä on valkoiset laikut.
Kuva: Heikki Junnila Kanahaukka on roteva ja pitkäpyrstöinen keskikokoinen petolintu. Aikuinen kanahaukka on selkäpuolelta tummanharmaa. Valkealla vatsapuolella sillä on harmaita
Kuva: Heikki Junnila Paikoitellen Etelä-Suomessa pesivä läntinen alalaji caryocatactes eroaa siperialaisesta alalajista macrorhynchos nokan muodon perusteella: siperialaisen linnun nokka
Kuva: Heikki Junnila Vihervarpusen pituus on 11–12,5 senttimetriä. Se on pieni, yleisväritykseltään kellanvihreä lintu. Koiraalla on musta päälaki ja
Kuva: Heikki Junnnila Korppi Korpit ovat sosiaalisia lintuja. Ne elävät pareittain tai pienissä parvissa, joissa on tarkka arvojärjestys. Korpit
Kuva: Heikki Junnila Suomessa pesii eri arvioiden mukaan 7 000–10 000 varpushaukka paria, ja se on maan yleisin päiväpetolintu. Aivan pohjoisimmasta Lapista varpushaukka