”Sadan vuoden takainen Turku muuttui juhannuksensa aavekaupungiksi.
Kaikki kynnelle kykenevät siirtyivät juhlimaan keskikesää maaseudulle
pois kuumasta ja pölyisestä kaupungista. Kansa ei kuitenkaan yleensä
paennut yksinäisyyteen omille mökeille, vaan juhannuksena juhlittiin
isoissa ryhmissä. Onnekkaimmilla oli varaa järjestää juhlat omassa
huvilassa Ruissalossa, muut matkasivat Yleisen Käytävän alueelle,
Pikku Pukkiin, Uittamolle tai Naantaliin. Matka tehtiin yleensä
vesiteitse, joten aattoaamupäivänä puoli kaupunkia jonotti jokirannassa
tavaroineen laivaan pääsyä. Ne joilla ei ollut mahdollisuutta
lähteä venematkalle, siirtyivät kaupungin ulkopuolisille kukkuloille.
Juhannuskukkula on jopa saanut tämän mukaan nimensä.”
(Rauno Lahtinen: Turku 1911 – elämää sata vuotta sitten.)
Avainsanat: #historia #Naantali
Päiväkirjamerkintä – Telakan työläiseltä
Aurajoen rannassa 5.12.1917 Työpäivä tuntui poikkeuksellisen raskaalta, vaikka mitään ihmeellistä ei sattunut. Joen yli kävi jäinen tuuli ja nosti lakkini
Viikon turkulainen Pehr Johan Gylich
Turun Engelillä on omat pylväät Kun Boråsissa vuonna 1786 syntynyt kauppias ja arkkitehti Pehr Johan Gylich vuonna 1812 asettui
Radio Auran Aallot 40v alkutarina
Viikon turkulainen Lauri Ingman
Ingman varoitti ääriliikkeistä Turun piispat ovat olleet monessa mukana tarunhohtoisesta Henrikistä rauhanneuvottelijaksi asetettuun Mikael Agricolaan. Monipuolinen mies oli arkkipiispaksi
Kaupankäyntiä
”1600-luvun Turussa kauppaa käytiin keskiaikaiseen tapaan torilla. Aurajoen varressa myytiin veneistä muun muassa viljaa, kalkkia, sillejä, hylkeenrasvaa, kuparia ja rautaa.
5 – Turun palo
Turun palo alkoi Hellmannin talon katolta syyskuun 4. päivänä 1827. Turun palossa paloi 2345 rakennusta.
