Liikunta auttaa useiden pitkäaikaissairauksien, kuten valtimotautien, lihavuuden, diabeteksen, rappeuttavien tuki- ja liikuntaelinsairauksien, ahtauttavien keuhkosairauksien, muistisairauksien, masennusoireiden sekä useiden syöpien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa.
Liikuntasuositus aikuisille
Kaikille aikuisille suositellaan kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa ainakin 150 minuuttia viikossa. Kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa ovat esimerkiksi reipas kävely, sauvakävely tai pyöräily (alle 20 km/t). Vaihtoehtoisesti rasittavampaa liikuntaa, kuten juoksua, aerobicia tai maastohiihtoa, suositellaan 75 minuuttia viikossa.
Lisäksi kaikille suositellaan lihasvoimaa tai -kestävyyttä ylläpitävää tai lisäävää liikuntaa – vaikkapa kuntosaliharjoittelua, jumppaa, venyttelyä tai tanssia – vähintään 2 päivänä viikossa.
Näiden lisäksi yli 65-vuotiaille suositellaan lisäksi liikkuvuutta ja tasapainoa ylläpitävää ja kehittävää liikuntaa, esimerkiksi kotivoimistelua.
Liikunta ehkäisee aivoinfarkteja (aivovaltimon tukos), ja se on keskeinen osa aivoinfarktin ja aivoverenvuodon jälkeisessä kuntoutuksessa. Jo muutama liikuntakerta viikossa säännöllisesti pienentää riskiä sairastua sepelvaltimotautiin. Kestävyysliikunta nopeuttaa myös fyysisen suorituskyvyn palautumista sydäninfarktin tai sydäntoimenpiteen (esim. pallolaajennus tai ohitusleikkaus) jälkeen.
Liikunta on tärkeä osa tyypin 2 diabeetikon hoitoa
Päivittäinen vähintään 30 minuutin pituinen kohtuukuormitteinen liikunta ehkäisee tyypin 2 diabeteksen ilmaantumista.
Jos sairaus on jo kehittynyt, liikunta on osa sairauden hoitoa; se parantaa veren sokeritasapainoa ja insuliiniherkkyyttä sekä saattaa ehkäistä tai hidastaa diabeteksen liitännäissairauksien ilmaantumista.
Liikunta ja syöpäsairaudet
Liikunnan vaikutusta eri syöpien syntyyn on tutkittu vähemmän aikaa kuin sen ehkäisevää vaikutusta muihin kansansairauksiin. Nykyisellään tiedetään, että liikunnan määrän kasvaessa riski sairastua rinta-, paksusuoli-, eturauhas- ja munasarjasyöpään sekä mahdollisesti myös haimasyöpään pienenee.
Liikunta kohentaa syöpää sairastavien hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa, fyysistä kuntoa ja elämänlaatua ja vähentää sairauteen ja hoitoihin liittyvää ahdistusta ja väsymystä.
Masentuneetkin hyötyvät liikunnasta
Paljon liikkuvilla on vähemmän masennusoireita, ja toisaalta paljon liikkuvat näyttävät sairastuvan harvemmin masennukseen kuin vähän liikkuvat.
Liikunnasta on hyötyä osana masennuksen hoitoa, sillä liikunta keskeyttää masennusajatuksia, kääntää huomion pois ikävistä ajatuksista ja tuo myös sosiaalista tukea, jos liikuntaa harrastetaan ryhmässä. Liikunta vähentää masennusoireita erityisesti lievässä masennuksessa.
Lähde: Terveyskirjasto (Kirsi Tarnanen, Rainer Rauramaa ja Katriina Kukkonen-Harjula)
Uutissi Turust 12.5 -ei virallissi mut torellissi

Uutissi Turust. Uutispuristimena Vähä Heikkilä morjens. ooo Turun ratikan suunnittelu vaaj jatkuu ja jatkuu. Sevverran kuulin et maanpualustuksellisist syist
Uutissi Turust 5.5 -ei virallissi mut torellissi

Uutissi Turust. Uutislekkerinä Vähä Heikkilä morjens. ooo Lääkäreitten aika pakkaa menemä lomakkeiren täyttämiseen ja muuhun pyrokratian pyärittämiseen. Yks entinen
Mitä äidille lahjaksi viikon pääst?

❤️ Lämmin ja henkilökohtainen Itse kirjoitettu kirje tai kortti: Kerro, mitä arvostat hänessä. Aito, käsinkirjoitettu viesti koskettaa usein eniten. Valokuvakirja
Vapun vieton historia on monivaiheinen ja se ulottuu pitkälle keskiajalle asti.

1. Alkuperä: Pyhä Valpuri Vapun nimi juontaa juurensa 700-luvulla eläneeseen pyhään Valpuriin (Saint Walburga), joka oli englantilainen luostarinjohtaja Saksassa.
Mämmi ”ilman mitään krumeluureja”

Mämmin historia on yllättävän pitkä ja mielenkiintoinen – se juontaa juurensa jopa keskiajalle, ja mahdollisesti vielä kauemmas. Vaikka nykyisin mämmi
Mistä ne pääsiäispuput oikein tuli?

Mistä ne pääsiäispuput oikein tuli? Vaikka pääsiäiseen Suomessa on perinteisesti kuulunut virpomista, pajunkissoja ja mämmiä, on monelle tuttu myös