Kuva: Heikki Junnila
Punatulkku on näkyvä lintu, ja siksi siihen on ollut luonnollista liittää erilaisia ennustuksia. Norjalaisten mukaan tulee onnellinen uusi vuosi, mikäli joulun alla näkyy paljon punatulkkuja. Keski-Euroopassa puolestaan punatulkkujen on uskottu parantavan sairauksia imemällä taudinaiheuttajat itseensä.
Ruotsalaiset ovat antaneet tälle linnulle arvokkaan nimen domherre eli tuomioherra. Tämäkin nimi juontaa punaisesta väristä, mutta mutkan kautta. Punatulkun korea rintamus muistuttaa ruotsalaisten mielestä nimittäin tietyn katolisen papin (tuomioherra) kuorivaatetta, joka on väriltään punainen. Suomessa, etenkin Pohjanmaalla ja Savossa, on ruotsinkielinen domherre vääntynyt tuomiherraksi. Osassa Länsi-Suomea on punatulkkua kutsuttu tuomioherraksikin suoraan käännettynä.
Ruokavalio koostuu pääasiassa siemenistä, marjoista, selkärangattomista eläimistä ja puiden silmuista, ja varsinkin hedelmätarhoissa se voi silmujen syömisellä saada aikaan jonkin verran haittaa. Poikasille syötetään hyönteisiä ja muita pikkueläimiä. Punatulkku vierailee lintulaudoilla.
Punatulkku rakentaa pesänsä pensaaseen tai puiden alaoksille, noin 1–2 metrin korkeudelle ja se laskee yleensä 5–7 sinivihreää, ruskeapilkullista munaa. Muninta alkaa Etelä-Suomessa huhtikuun lopulla tai toukokuussa. Munia haudotaan 13 päivää, vain naaras hautoo, ja poikaset ovat lentokykyisiä jo 16 päivän ikäisinä. Punatulkut pesivät kaksi tai kolme kertaa vuodessa.
Vanhin suomalainen rengastettu punatulkku on ollut 6 vuotta 11 kuukautta 28 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut saksalainen tulkku, 12 vuotta 7 kuukautta.
Viikon luontokuva -Kuovi
Kuva: Heikki Junnila Kuovi eli vanhalta nimeltään isokuovi (Numenius arquata) on Euroopan suurin kahlaajalaji. Tämä varhain palaava muuttolintu esiintyy myös
Viikon luontokuva -Metsäviklo
Kuva: Heikki Junnila Metsäviklo on muuttolintu joka pesii Euroopan ja Aasian subarktisessa ilmastossa ja talvehtii Etelä-Euroopassa, Etelä-Aasiassa ja Afrikassa. Lintulaji
Viikon luontokuva -Mustaviklo
Kuva: Heikki Junnila Mustaviklo (Tringa erythropus) on pilkullinen kahlaaja. Linnun pituus on 30 cm, paino 100–230 g ja siipien kärkiväli
Viikon luontokuva -Isoapollo
Kuva: Heikki Junnila Isoapollo on huomattavan kookas, valkoinen perhonen. Etusiiven kärkiosassa on laajahko, läpikuultava alue. Keskempänä siivellä on kookkaita mustia
Viikon luontokuva -Ruokokerttunen
Kuva: Heikki Junnila Ruokokerttunen (Acrocephalus schoenobaenus) on kerttusiin kuuluva varpuslintu. Aikuisella yksilöllä on raidallinen ruskea, hieman kirjava selkä ja vaalea
Viikon luontokuva -Naurulokki
Kuva: Heikki Junnila Suomessa ensimmäinen naurulokkiyhdyskunta havaittiin muutamia vuosia ennen vuotta 1811 Paraisten Kuitialla. Muutaman kymmenen yksilön suuruinen yhdyskunta viihtyi
