Kuva: Heikki Junnila
Härkälinnulla on uikkumainen vartalonmuoto, pitkähkö kaula, tukeva pitkä nokka. Tummanharmaa vartalo, punertavanruskea kaula, vaalea poski ja kurkku, musta päälaki. Silkkiuikusta erottuu punaisen kaulavärin ja sileän pään takia (ei töyhtöä). Jalat ovat kiinni hyvin takana, mikä auttaa uimista mutta haittaa kuivalla maalla kävelyä. Pituus 40–46 cm, siipien kärkiväli 80–85 cm, paino 500–800 g. Ääni soidinaikana voimakkaita mylväisyjä ”ua-ääks”.
Härkälintu pesii Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan luoteisosien järvillä, ja muuttaa talveksi meren rannalle sulan veden ääreen, Suomesta Tanskaan ja Pohjanmeren rannoille. Suomessa vähälukuinen pesimälaji ympäri Suomea, pääosin suojaisilla järvillä. Suomen pesimäkanta on n. 10 000 paria.
Pesä vesirajassa tai kelluvalla lautalla. Kahdesta viiteen munaa, joita emot hautovat runsaat kolme viikkoa. Raidalliset poikaset saavat usein kyydin emolinnun selässä. Poikaset oppivat lentämään kolmen ja puolen kuukauden ikäisinä. Lintu tulee sukukypsäksi kaksivuotiaana.
Härkälintu on hyvä uimari ja sukeltaja, ja pyydystää vesihyönteisiä, sammakoita ja kaloja ruoakseen.
Viikon luontokuva -Kiuru
Kuva: Heikki Junnila Kiuru (Alauda arvensis) eli leivonen tai leivo on pienikokoinen vaaleanruskea varpuslintu. Tunnusomaisena piirteenä kiurulla on päälaella sijaitseva
Viikon luontokuva -Metso
Kuva: Heikki Junnila Metso (Tetrao urogallus) on metsäkanalintu. Suomen kanalinnuista se on suurin. Koirasmetso on väritykseltään mustan-, ruskean- ja harmaankirjava.
Viikon luontokuva -Tilhi
Kuva: Heikki Junnila Tilhi on tanakka, kottaraisen kokoinen lintu. Sen pituus on 18–20 senttimetriä ja siipiväli 32–36 senttimetriä. Paino on
Viikon luontokuva -Pyy
Kuva: Heikki Junnila Pyy on pieni kyyhkyn kokoinen metsäkanalintu. Se on noin 34–39 cm pitkä ja painaa noin 250–450 grammaa.
Viikon luontokuva -Viherpeippo
Kuva: Heikki Junnila Viherpeippo pesii metsiköissä ja puistoissa ja se on hyvin sopeutunut kulttuurimaisemaan ja hyötyy selvästi talviruokinnasta. Pesiviä pareja
Viikon luontokuva -Harakka
Kuva: Heikki Junnila Harakan suomenkielinen nimi on balttilaisperäinen, ja nimi on suomessa vanha ja vakiintunut. Keuruulla harakasta käytettiin myös nimeä
