Kuva: Heikki Junnila
Tilhi on tanakka, kottaraisen kokoinen lintu. Sen pituus on 18–20 senttimetriä ja siipiväli 32–36 senttimetriä. Paino on 50–75 grammaa. Tilhen pää on suuri ja kaula paksu, ja sen päälella on töyhtö. Tilhen pääväri on harmaan punaruskea. Vatsapuoli on hieman vaaleampi. Siiven reunassa on mustaa, keltaista ja punaista. Pyrstön kärjessä on keltainen vyö, ja kurkku on musta. Sukupuolet ovat lähes samanväriset, joskin naaraan väritys on hieman himmeämpi. Tilhet lentävät loivasti aaltoilevaa rataa. Sen lennossa vuorottelevat lyhyet liidot ja nopeat siiveniskut. Siivet ovat lennossa kolmionmuotoiset.
Suomessa tilhi pesii pohjoisessa, ja sen pesimäkannaksi on arvioitu 52 000 – 105 000 paria. Talvisin tilhiä tavataan etelämpänäkin. Ne vaeltavat talvisin paikkakunnalta toiselle pihlajanmarjatilanteen mukaan. Marjojen loputtua muutto voi jatkua joskus jopa Välimeren alueelle saakka.
Tilhet munivat varsin myöhään, jopa myöhempään kuin monet sen lähisukulaiset. Muninta-aika alkaa toukokuun lopulla. Pesä on avoin kuppi, joka on rakennettu risuista, jäkälistä ja sammalista, sekä vuorattu muun muassa karvoilla ja höyhenillä. Pesä on havupuun oksalla lähellä runkoa, tavallisesti muutaman metrin korkeudella maasta.
Naaras munii tyypillisesti 4–6 munaa, jotka ovat haalean siniharmaita mustilla pisteillä. Munien koko on 25 x 17 millimetriä. Naaras hautoo 14–15 vuorokautta. Koiraskin voi hautoa toisinaan. Molemmat ruokkivat poikasia. Poikaset lähtevät pesästä 15–19 päivän ikäisinä, ja poikueet liikkuvat aluksi perhekunnittain.
Tilhi syö kesällä hyönteisiä, talvella marjoja. Marjaravintoon siirrytään heti marjojen kypsyttyä, ensin variksenmarjan. Pihlajanmarjat ovat tärkeä osa tilhen ravintoa. Myös keväällä pääosa tilhen ravinnosta tulee talvehtineista marjoista. Tilhi voi syödä myös omenia ja etelämpänä muitakin hedelmiä. Sille kelpaavat myös tammen lehtisilmut ja oksien päällä kasvava jäkälä.
Euroopan vanhin rengastettu tilhi on ollut vähintään 13 vuotta ja 6 kuukautta vanha.
Lähde: Wikipedia
Viikon luontokuva -Kuovi
Kuva: Heikki Junnila Kuovi eli vanhalta nimeltään isokuovi (Numenius arquata) on Euroopan suurin kahlaajalaji. Tämä varhain palaava muuttolintu esiintyy myös
Viikon luontokuva -Metsäviklo
Kuva: Heikki Junnila Metsäviklo on muuttolintu joka pesii Euroopan ja Aasian subarktisessa ilmastossa ja talvehtii Etelä-Euroopassa, Etelä-Aasiassa ja Afrikassa. Lintulaji
Viikon luontokuva -Mustaviklo
Kuva: Heikki Junnila Mustaviklo (Tringa erythropus) on pilkullinen kahlaaja. Linnun pituus on 30 cm, paino 100–230 g ja siipien kärkiväli
Viikon luontokuva -Isoapollo
Kuva: Heikki Junnila Isoapollo on huomattavan kookas, valkoinen perhonen. Etusiiven kärkiosassa on laajahko, läpikuultava alue. Keskempänä siivellä on kookkaita mustia
Viikon luontokuva -Ruokokerttunen
Kuva: Heikki Junnila Ruokokerttunen (Acrocephalus schoenobaenus) on kerttusiin kuuluva varpuslintu. Aikuisella yksilöllä on raidallinen ruskea, hieman kirjava selkä ja vaalea
Viikon luontokuva -Naurulokki
Kuva: Heikki Junnila Suomessa ensimmäinen naurulokkiyhdyskunta havaittiin muutamia vuosia ennen vuotta 1811 Paraisten Kuitialla. Muutaman kymmenen yksilön suuruinen yhdyskunta viihtyi
