Raitis on körtti, estofiili ja tannerilainen
Kahdeksankymmenen vuoden ikärajan tänä keväänä reippaana saavuttava kirjailija Harri Raitis on mies moneksi. Kolmisenkymmentä julkaistua teosta, aktiivisuus useissa turkulaisissa yhdistyksissä ja sosiaalinen vilkkaus ovat saaneet aikaan sen, että Raittiin tuntee melkein jokainen turkulainen.
Raitis tiedetään innokkaaksi Viron ystäväksi eli estofiiliksi, tunnetaan körtiksi ja epäillään tannerilaiseksi demariksi. Hän on kirjoittanut trilogian Viron neuvostomiehitystä vastaan taistelleista metsäveljistä ja toisen, jossa kuvaillaan Unto Varjosen ja muiden ”Tannerheimin ritarien” kommunismin vastaista kamppailua sotien jälkeisinä vaaran vuosina.
Körttiläinen herännäisyys on Raittiin keskeisin elämänkatsomus. Sitä hän on jaksanut vaalia viime vuonna kuolleen rakkaan vaimonsa, Rovasti Sisko Raittiin kanssa vuosikymmenestä toiseen. Ne, jotka pitävät perinteistä körttiläisyyttä kieltojen ja ahdasmielisyyden uskontona, erehtyvät pahoin, on Raitis kirjoittanut. Hän kirjoitti kerran: ”Tositiukat kristilliset ryhmät, joita on ja tulee olemaan, pitävät heränneitä eli körttejä turmiollisen liberaaleina ellei peräti kokonaan luopioina. Körtit ovat huonoja puolustautumaan, sillä he eivät halua uskollaan elämöidä, vaan kulkevat ”alatietä” oman kehnoutensa ja uskonsa heikkouden auliisti tunnustaen. Oman uskon varaan ei mitään voi rakentaa, mutta eiköhän armon varassa jotenkin selvitä. Jos ei selvitä, se on sitten niin, mutta toivoa sopii”.
Sukunimi Raitis ei ole ihan yleinen, Raittiita on Suomessa viitisen kymmentä. Yksi heistä on Maarian seurakunnan kirkkoherra Laura Maria Latikka, Siskon ja Harrin tytär. Toinen tytär Paula Raitis on Porvoon seurakuntayhtymän henkilöstöpäällikkö ja äitinsä seuraaja hiljaisen hengellisyyden tiellä. Harri Raitis on kirjaimellisesti raitis sillä rajoituksella, että Martti Lutherin tapaan kelpo olut maistuu silloin tällöin.
Kuva: Exlibris Aboensis
Viikon turkulainen Jaana Kotamäki
Jaanan kamera tärähtää tarkoituksella Tämän viikon lauantaina ratkeaa jälleen, mikä on vuoden paras luontovalokuva. Helsingissä pidettävässä gaalassa esiintyy tällä
Viikon turkulainen Eero Roine
Eero Roine oli suosittu elokuvissakin. Hän sai sivuosa -Jussin elokuvasta Ihmisiä suviyössä. Kuvassa kohtaus elokuvasta Pinsiön paroni. Roineen teatterisuvun
Viikon turkulainen Tero Laine
Tero palasi lähtötelineisiin Kun johtaa Turun Tovereita, nykyään ytimekkäästi TuTo, seisoo jättiläisten harteilla. Toverit oli 1930-1960 -luvuilla Työväen urheiluliitto
Viikon turkulainen – Rauno Lahtinen
Lahtinen toppuuttelee purkajia Kulttuurihistorioitsija ja tietokirjailija Rauno Lahtinen on niitä miehiä, joka sielunsa silmin näkee Turusta myös sen osan,
Viikon luontokuva -Suosirri
Kuva: Heikki Junnila Juhlapukuinen suosirri on helppo tuntea mustasta vatsasta ja ruskeasta selästä. Etelänsuosirrillä (alalaji schinzii) vatsa on mustan ja
Viikon turkulainen – Martti Ervasti
Lausteen Martilla ilon viikko Kun Martti Ervasti 23 vuotta sitten muutti Turkuun, mielessä olivat opinnot multimediatuotannon parissa. Filmintekijää tai
