Kuva: Heikki Junnila
Järripeipon voi nähdä nyt muutolla ja lintujen ruokintapaikalla – välillä talvellakin lintulaudalla, vaikka lähes koko järrin pesimäkanta muuttaa. Järripeipot hakeutuvat mieluusti ruokinnoille. Ne syövät erilaista siemenravintoa ja marjoja. Auringonkukansiemenet ja hienoksi murskattu maapähkinä ovat energiapitoisina hyvää tarjottavaa.
Järripeippo on erityisen omasävyinen, kaunisvärinen lintu. Kansanomaisena nimenä järristä käytetään myös nimeä härkäpeippo. Järripeippo on boreaalisen vyöhykkeen lintu ja sen levinneisyys ulottuu Skandianaviasta kauas Itä-Siperiaan. Täkäläinen kanta talvehtii Länsi-Euroopassa, tuhatkunta yksilöä Suomessakin. Järripeipon kanta on runsas, mutta sekin on ollut laskussa. Järrin levinneisyys Suomessa on vahvasti painottunut pohjoiseen. Siksi se ei ole etelässä niin tunnettu, mutta Lapissa hyvin tuttu.
Ajankohtaiseksi järrin tekee juuri nyt se, että järripeipon muutto on edelleen menossa, marraskuulle saakka ja toisaalta se, että järripeipon voi päästä nyt mukavasti näkemään ruokinnalla ja lintulaudalla.
Viikon luontokuva -Kuovi
Kuva: Heikki Junnila Kuovi eli vanhalta nimeltään isokuovi (Numenius arquata) on Euroopan suurin kahlaajalaji. Tämä varhain palaava muuttolintu esiintyy myös
Viikon luontokuva -Metsäviklo
Kuva: Heikki Junnila Metsäviklo on muuttolintu joka pesii Euroopan ja Aasian subarktisessa ilmastossa ja talvehtii Etelä-Euroopassa, Etelä-Aasiassa ja Afrikassa. Lintulaji
Viikon luontokuva -Mustaviklo
Kuva: Heikki Junnila Mustaviklo (Tringa erythropus) on pilkullinen kahlaaja. Linnun pituus on 30 cm, paino 100–230 g ja siipien kärkiväli
Viikon luontokuva -Isoapollo
Kuva: Heikki Junnila Isoapollo on huomattavan kookas, valkoinen perhonen. Etusiiven kärkiosassa on laajahko, läpikuultava alue. Keskempänä siivellä on kookkaita mustia
Viikon luontokuva -Ruokokerttunen
Kuva: Heikki Junnila Ruokokerttunen (Acrocephalus schoenobaenus) on kerttusiin kuuluva varpuslintu. Aikuisella yksilöllä on raidallinen ruskea, hieman kirjava selkä ja vaalea
Viikon luontokuva -Naurulokki
Kuva: Heikki Junnila Suomessa ensimmäinen naurulokkiyhdyskunta havaittiin muutamia vuosia ennen vuotta 1811 Paraisten Kuitialla. Muutaman kymmenen yksilön suuruinen yhdyskunta viihtyi
