Yhdessä vietetty aika on lapsille ja myös nuorille tärkeää! Tekisitkö kanssani jotain tänään, kysyy lapsi.

 

Aikuisena muistelen, miten kaipasin sitä että vanhempani olisi tehnyt kanssani jotain. Pieni hetki ja heidän huomionsa, olisi ehkä ollut käänteentekevää elämässäni. (Simo 47v)

Perheen yhteiseen tekemiseen ei aina tarvita hienoja välineitä, suurta lastentapahtumaa tai ammattimaista liikunnanohjaajaa. Esimerkiksi pihaleikit, askartelu, pelailu ja helpot ulkoilukohteet ovat hyviä ja usein maksuttomia tapoja puuhastella yhdessä koko perheen kanssa.

Etenkin lasten varttuessa kouluikäisiksi monet heistä alkavat harrastaa ohjatusti tai viettää muuten enemmän aikaa kavereiden kanssa. Kuitenkin perheen aikuisten huomio ja yhdessä vietetty aika on lapsille ja myös nuorille tärkeää. Myös kahdenkeskinen aika ja toiminta vanhemman kanssa voi osoittaa lapselle välittämistä ja antaa tilaa keskustelulle.

Valolla on taipumus kohottaa ihmisten mielialaa. Jollet asu lasitalossa tai käytä kirkasvalolamppua, tarjoaa ulkoilu enemmän valoa kuin sisätilat. Myös liikunnan on osoitettu rentouttavan ja kohottavan ihmisten mielialaa, joten jos korvaat passiiviset ajanvietteesi ulkoliikunnalla, on tuloksena entistä enemmän hymyä ja naurua.

Onko sinulla luonnonpuutoshäiriö 🙂

Richard Louv esitteli vuonna 2008 ilmestyneessä kirjassaan ”Last Child in the Woods” termin luonnonpuutoshäiriö (nature deficit disorder). Termi on väännös keskittymis- ja ylivilkkaushäiriön englanninkielisestä nimestä (attention deficit hyperactivity disorder, ADHD). Tutkijat ovat itse asiassa raportoineet, että ADHD-diagnosoidut lapset kykenevät keskittymään paremmin vietettyään ensin aikaa ulkona. Kaksi vuotta sitten julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että ADHD-lapset saivat korkeampia tuloksia keskittymistä vaativassa testissä käveltyään puiston läpi verrattuna 2 ryhmään, joista toinen suoritti kävelyn asuinalueen ja toinen keskustan halki. Jotkin ADHD:ta käsittelevät tutkimukset ovat päätyneet tuloksiin, joiden mukaan ulkoilmaliikunta saattaa vaikuttaa ylivilkkaushäiriöön positiivisesti. On selvää, että lapsille tehtyjen tutkimusten tuloksia ei voida suoranaisesti soveltaa aikuisiin, oli heillä sitten ylivilkkaushäiriötä tai ei. Mutta jos kuulut siihen suureen joukkoon, jolla on jonkinasteisia keskittymisongelmia, voi luonnossa liikkuminen olla kokeilun arvoista. Siitä voi nimittäin olla suurta hyötyä.

Aktiivinen liikkuminen on mahdollista ilman ulkoiluakin. Useat ihmiset harrastavat liikuntaa sisätiloissa, joko kuntosaleilla tai kotonaan. Ulkoilu itsessäänkään ei ole aktiivisen liikunnan tae – lämpimänä kesäpäivänä rannalla ihmisten aktiviteetti koostuu usein lähinnä ajoittaisesta kääntymisestä tasaisen rusketuksen varmistamiseksi. Silti assosiaatiot sisällä olosta ja ulkoilusta ovat selvät: sisätiloissa oleskelu liitetään paikallaan pysyttelyyn, kun taas ulkoilu mielletään aktiviteetin täyttämäksi. Joidenkin tutkimusten mukaan amerikkalaislapset viettävät 6½ tuntia päivässä elektronisen median (tv, tietokone- ja konsolipelit ym.) parissa, pääasiassa sisätiloissa ja paikallaan istuen. Brittiläiset tutkijat käyttivät GPS-laitteita ja kiihtyvyysmittareita 1000 lapsen aktiivisuuden tutkimiseen. He saivat selville, että lasten liikunnan ja aktiivisuuden määrä oli enemmän kuin kaksinkertainen lasten ollessa ulkona.

Voimme halutessamme liikkua ohjatuissa jumpissa tai kuntosalilla. Useat aikuiset pitävät kuntosalien kontrolloidusta ja siististä ympäristöstä. Jos kuitenkin vietät aikaasi ulkoillen, tarkoittaa se väistämättä vähemmän kulutettua aikaa television ja tietokoneen edessä ja enemmän kävellen, pyöräillen, tehden pihatöitä ja muita asioita, jotka laittavat kehomme liikkeelle.

Näytä kaikki yritykset