Runo-Kaarina on vuosittainen, valtakunnallinen runokokoelmakilpailu esikoisrunoilijoille. Tämän vuoden kilpailu avattiin neljättä kertaa järjestetyillä Runo-Kaarina-festivaaleilla helmikuussa, ja kokoelmia otetaan vastaan keskiviikkoon 27.4. saakka. Kilpailu on avoin kaikille suomenkielisille runoille ja runojen aihe on vapaa. Kaarinan kaupunki julkaisee kustannuksellaan kilpailun voittaneen runoteoksen.
Kahdeskymmenesyhdeksäs Runo-Kaarina-vuosi
Runo-Kaarina-kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1994, ja se on vuosien varrella vakiinnuttanut asemansa yhtenä merkittävänä runokilpailuna maassamme. Kilpailuun saapuu vuosittain lukuisia käsikirjoituksia ympäri Suomea ja toisinaan myös muista maista. Voittajien menestys kertoo siitä, että valinnat ovat osuneet kohdilleen. Voittoteoksen jälkeen vähintään yhden runoteoksen on julkaissut viisitoista kilpailun kautta julkisuuteen noussutta kirjailijaa.
Runo-Kaarina on tuonut suomalaiseen kirjallisuuteen monia ammattilaisia. Kilpailun suojelija on tasavallan presidentin puoliso, runoilija Jenni Haukio, joka voitti kilpailun vuonna 1999 esikoiskokoelmallaan Paitasi on pujahtanut ylleni. Kilpailun voittaneista mm. Arto Lappi (2001), Tony Laine (2009), Anna Elina Isoaro (2011) ja Raisa Jäntti (2015) lukeutuvat kilpailun jälkeen uusia teoksia julkaisseiden joukkoon.
Valintaraati valitsee voittajan elokuussa. Raadin puheenjohtajana toimii kirjailija Kari Levola. Muut jäsenet ovat runoilijat Raisa Jäntti, Hanna Syrjämäki ja Tommi Parkko sekä Kaarinan kaupungin edustajat Noora Nieminen (vapaa-ajan lautakunta), Risto Jaakola (vapaa-ajan palveluiden johtaja) ja Arja Pesonen (kulttuuri- ja kirjastopalvelujohtaja).
Runo-Kaarina-kilpailuun voi osallistua useammin kuin kerran
”Toivomme, että Runo-Kaarina kerää useita osallistujia tänäkin keväänä. Kilpailuun voi osallistua myös useamman kerran”, kannusti Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta vuoden 2022 Runo-Kaarina-festivaalin avajaispuheenvuorossaan.
Viime vuoden voittaja Sari Ouni-Gröndahl osallistui kilpailuun kolme kertaa: ”Huomasin, että kilpailuun osallistuminen on minulle hyvä tapa ottaa ajallinen ja laadullinen tavoite, ja siksi osallistuin pariin otteeseen. Kolmatta kertaa minun ei pitänyt enää osallistua, ajattelin, että olen saavuttanut jo jonkin kehittymisen rajan. Jyväskylässä luovan kirjoittamisen opintojen yhteydessä kuitenkin jotenkin ymmärsin sen, miten juuri minun tulisi kirjoittaa, ja lopulta päätin kokeilla vielä kerran.”
Ouni-Gröndahl kannustaa tulevia osallistujia lukemaan aina vaan enemmän: ”Ennen kolmatta osallistumistani luin runoutta, jollaista en ollut aiemmin lukenut, ja uskon, että juuri sillä on iso merkitys kehittymisen kannalta. Lukemisen tärkeyttä kirjoittajalle ei voi liikaa korostaa.”
Kilpailuohjeet:
www.kaarina.fi/runo-kaarina
Lisätiedot:
Anri Veston, Kaarinan kulttuuri- ja kirjastopalvelut
anri.veston@kaarina.fi, 050 353 0946
Avainsanat: #Kaarina
Viikon luontokuva -Käki
Kuva: Heikki Junnila Käki elää kaikenlaisissa metsissä, viljelysalueilla, vuoristomaisemissa ja rannikon nummilla. Sitä esiintyy myös tunturikoivikoissa sekä peltojen ja soiden
Kevät herättää luonnon – ja allergiat
Monelle kevät tarkoittaa valoa, lintujen laulua ja luonnon heräämistä. Samalla se tuo mukanaan myös siitepölykauden, joka voi näkyä väsymyksenä, aivasteluna,
Varsinais-Suomessa helatorstai oli myös merkki kevään taittumisesta kohti kesää.
Saaristossa veneet vesille Varsinais-Suomen saaristossa helatorstai merkitsi usein veneilykauden alkua. Talven jälkeen veneitä kunnostettiin ja ensimmäiset pidemmät kalastus- ja
Muista äitienpäivä!
Pieni muistutus meille miehille ja lapsille. Äitienpäivä ei kaipaa suuria juhlia tai ihmeellisiä lahjoja. Usein tärkeintä on, että muistetaan.
Startours 40 vuotta. Kaikki alkoi Ritvan Matkoista
Startours 40 vuotta – Ritva Anttilan elämäntyö matkailun parissa Raisiolainen matkatoimisto Star Tours Oy juhlii upeaa 40 vuoden taivaltaan. Tarina
Kauniin kevätpäivän kohteita Turun seudulla
Kauniina kevätpäivänä Turun seudulla nämä viisi toimivat hyvin: Kävely Aurajoen varrellaLähde vaikka Turun tuomiokirkolta kohti Turun linnaa. Keväällä jokiranta herää eloon:
