Kuva: Heikki Junnila
Kuovi eli vanhalta nimeltään isokuovi (Numenius arquata) on Euroopan suurin kahlaajalaji. Tämä varhain palaava muuttolintu esiintyy myös Suomessa. Siihen liittyy sananlasku: ”Kun sä kuulet kuovin äänen, älä mene järven jäälle.” Kuovi on Etelä-Pohjanmaan maakuntalintu.
Kuovit talvehtivat Länsi-Euroopan rannikoilla. Kevätmuutto on huhtikuussa. Naaraiden syysmuutto alkaa jo touko–kesäkuussa, sillä koiras hoitaa yksin poikaset. Koiraat ja nuoret kuovit muuttavat heinä–elokuussa. Pari talvihavaintoa on tehty ulkosaaristossa. Kuovi on vähentynyt laajasti Euroopassa, ja sen uhanalaisuusluokka on siirretty elinvoimaisesta silmälläpidettäväksi. Isokuovin löytää varmimmin kesantopelloilta ja kosteilta niityiltä. Muuttoaikoina kuovit viihtyvät myös järvien rannoilla, ja toisinaan jopa taajamissa nurmikoilla.
Kuovi munii neljä munaa huhti-toukokuussa. Molemmat emot hautovat, mutta enimmän aikaa vain toinen on paikalla. Hautomisen loppuvaiheessa näkee molempia emolintuja useammin pesän läheisyydessä.
Ihmisen lähestyessä pesäpaikkaa emo tekee harhautusliikkeitä juoksemalla poispäin pesältä ja jättäytymällä näkyville. Toisinaan hautova kuovi luottaa niin paljon hyvään suojaväriinsä, että se pyrähtää lentoon vasta pesää lähestyvän ollessa vain kymmenen metrin etäisyydellä. Kuoriuduttuaan poikaset lähtevät pesästä jo parin päivän kuluttua. Ne oppivat lentämään kuuden tai seitsemän viikon ikäisinä. Suojellakseen poikasia emot saattavat käyttäytyä hyökkäävästi lentämällä lähestyvää tunkeilijaa kohti.
Kuovin ravintoa ovat hyönteiset, lierot, äyriäiset ja marjat. Kuovi on kahlaaja, joten se hankkii ravintonsa matalasta vedestä ja rannasta.
Vanhin suomalainen rengastettu kuovi on ollut 29 vuotta, 11 kuukautta ja 29 päivää vanha. Euroopan vanhin on ruotsalainen kuovi, 31 vuotta ja kuusi kuukautta.
Viikon luontokuva -Valkohäntäpeura
Kuva: Heikki Junnila Valkohäntäpeura eli valkohäntäkauris (aik. laukonpeura, Odocoileus virginianus) on Amerikasta kotoisin oleva, peurojen alaheimoon kuuluva hirvieläin. Se elää
Viikon luontokuva -Pulmunen
Kuva: Heikki Junnila Pulmunen (Plectrophenax nivalis) on valkeankirjava varpuslintu. Pulmusen pesimisaluetta on puuton tunturiylänkö. Muuttoaikoina pelloilla ja ulkosaariston luodoilla. Lentävät
Viikon luontokuva -Merikihu
Kuva: Heikki Junnila Merikihu viihtyy avoimessa tundramaastossa. Suomen pesimäkanta asuu yksittäispareina ulkosaariston puuttomilla luodoilla. Pesimäajan ulkopuolella merikihu viihtyy avomerellä. Talveksi
Viikon luontokuva -Pohjansirkku
Kuva: Heikki Junnila Pohjansirkku (Emberiza rustica) on varpuslintu, joka kuuluu sirkkujen heimoon. Kooltaan ja muodoltaan tyypillinen sirkku. Kupeilla punaruskeaa
Viikon luontokuva – Mandariinisorsa
Kuva: Heikki Junnila Mandariinisorsa (Aix galericulata) on pieni itäaasialainen sorsalintu, jota tarhataan yleisesti Euroopassa. Tarhakarkulaisista on syntynyt Eurooppaan luonnonvarainen pesimäkanta,
Viikon luontokuva Sinirinta
Kuva: Heikki Junnila Sinirinta (Luscinia svecica) on koristeellisen näköinen pieni lintu. Sinirinta on 13–15 cm pitkä. Koiraalla on sininen kurkkulappu, jonka
