Mies joka mittasi metrin
Yrjö Väisälä oli alun perin joensuulaisen sahan konttoristin poika mutta kyllä liki 30 vuotta Turun Yliopiston fysiikan professorina ja parikymmentä vuotta Tuorlan tutkimuslaitoksen johtajana, ”Tuorlan taikurina” pätevöittää turkulaiseksi. Väisälä on tärkeä turkulainen muun muassa siksi, että hänen ansiostaan metri on justiinsa metrin mittainen eikä jotain sinne päin.
Ranskan vallankumouksen aikaan, kolmisen sataa vuotta sitten, älyttiin ottaa käyttöön metrijärjestelmä. Sen määrääminen, kuinka pitkä se oikea metri tarkalleen on, oli hiukan hakusessa. Sovittiin, että olkoon se nyt vaikka kymmenenesmiljoonasosa matkasta Pariisista pohjoisnavalle. Pariisissa säilytettiin kuuluisaa platina-iridiumista valettua kiskonpätkää, joka oli olevinaan se noin laskemalla saatu virallinen metrien metri. Lasikaapissa täsmälleen oikeassa lämpötilassa säilytettyä kiskoapidettiin metrin ylimpänä auktoriteettina aina vuoteen 1960 saakka. Silloin päätettiin määritellä metri uudella tavalla. Perustettiin kansainvälinen tutkimuskomissio, kansainväliseen tutkimuskomissioon, joka päätyi määrittelemään metrin Yrjö Väisälän kehittämällä tavalla, joka perustui valon aallonpituuteen. Se oli jo kohtalaisen tarkkaa meininkiä, sillä valon aallonpituus on noin miljardisosa metristä. Miljardi kertaa tuo aallonpituus oli siis metri. Lohjan Nummelaan piirrettiin Väisälän mittauksen perusteella maailmankaikkeuden siihen saakka tarkin metrin viiva.
Ei Väisälänkään metri ihan lopulliseksi jäänyt. Vuonna 1983 pidettiin jälleen Pariisissa konferenssi, jossa todettiin, että ajan mittaus on jo tarkempaa kuin valoaallon mittaus. Niinpä metri päätettiin määritellä siksi pituudeksi, jonka valo kulkee tyhjiössä sekunnin 299 792 458 -osassa. Siinä ei saa enää saha paljonkaan flintata.
Kuvassa Tuorlan taikuri on vielä ihan kloppi
Viikon turkulainen Vesa Vares
Vares on myytinmurtaja Sellaiset historiantutkijat, jotka ovat itse kokeneet sotien ajan, ovat katoava luonnonvara. Onneksi kiinnostus aikakauteen ei ole
Vesa Halonen on on uuden aikakauden pelastaja
Ennenmuinoin Turun palopäällikkö oli aika iso herra. Hän komeili eturivissä prinikat rinnassa, kun palokunta marssi kaupungin läpi juhlavissa paraateissa
Viikon turkulainen Niklas Österlund
Niklas Österlund laastilapion varressa Niklas Österlundilla oli tiistaina hyvä päivä. Naantalissa muurattiin ensi vuonna valmistuvan mahtikokoisen Prisman peruskivi ja
Viikon turkuilainen Paavo Karikko
Paavo Karikko tutkailemassa juoksijan polvia Pajulahden urheiluopistolla ennen Helsingin olympialaisia. Paavo loi pikabaanan Pimeässä marraaskuisessa illassa voi olla tympeää lähteä
Viikon turkulainen Pehr Johan Gylich
Turun Engelillä on omat pylväät Kun Boråsissa vuonna 1786 syntynyt kauppias ja arkkitehti Pehr Johan Gylich vuonna 1812 asettui
Viikon turkulainen Ivan Pinol
Pinol toi katalaanisäihkettä Tepsiin Siihen, että TPS nousi viikonvaihteessa Veikkausliigaan, on monia syitä. Yksi keskeisimmistä on nappiin mennyt valmentajavalinta.
