Tamara oli sokerileipurin tytär
Puhuttaessa turkulaisista oopperataivaan tähdistä mainitaan tietysti ensimmäisinä Karita Mattila, Matti Salminen ja Seppo Ruohonen. Unohtaa ei pidä sitä, että edelläkävijä eurooppalaisille oopperalavoille oli Tamara Lund, joka muistetaan ennen kaikkea kansainvälisenä operettitähtenä, mutta joka kykeni vaikuttaviin suorituksiin vaikkapa Bize’n Carmenissa.
Niin kuin niin moni muukin kestotähti, ponnahti Tamara pinnalle Turun messujen Ponnahdus pinnalle-kilpailussa. Vuosi oli 1959, silloin monilahjakas konditoriayrittäjien tytär Tamara jo opiskeli laulua vakavasti Heikki Teittisen johdolla ja jatkoi myöhemmin Sinbelius-akatemiassa ja Venäjällä, jonne hänellä oli sukusiteitäkin, isä Alexander kun oli bolsevikkikumousta Suomeen paenneita emigrantteja. Isoisä Hugokin oli konditoriamestari.
Tamara ei arkaillut hypähdellä yli musiikin raja-aitojen. Hän oli jo kuuluisa iskelmälaulaja esiintyessään Kansallisoopperassa ja lähtiessään valloittamaan Eurooppaa saksalaisiin oopperataloihin. ”Sinun omasi” ja ”Lapin tango” kuuluvat suurten ikäluokkien rakkaimpiin musiikkimuistoihin. Elokuvatähtenäkin Tamara piipahti, naispääosassakin. Elokuvassa ”Kun tuomi kukkii” oli vastanäyttelijänä toinen komeaääninen sankari, Mauno Kuusisto. Turku ei lähtenyt koskaan mielestä, Tamara ja hänen oppperalaulaja-aviomiehensä vierailivat täällä usein ja vuonna 2000 kirjatkin muuttuivat vanhaan kotikaupunkiin. Kaupunginvaltuustossakin tuli istuttua yhden kauden verran. Lahjakas Maria Lund on kuin äitinsä kuva.
Kuvateksti: Tamara Lund elokuvassa ”Villin pohjolan kulta”.
Vares on myytinmurtaja Sellaiset historiantutkijat, jotka ovat itse kokeneet sotien ajan, ovat katoava luonnonvara. Onneksi kiinnostus aikakauteen ei ole
Lue lisää
Ennenmuinoin Turun palopäällikkö oli aika iso herra. Hän komeili eturivissä prinikat rinnassa, kun palokunta marssi kaupungin läpi juhlavissa paraateissa
Lue lisää
Niklas Österlund laastilapion varressa Niklas Österlundilla oli tiistaina hyvä päivä. Naantalissa muurattiin ensi vuonna valmistuvan mahtikokoisen Prisman peruskivi ja
Lue lisää
Paavo Karikko tutkailemassa juoksijan polvia Pajulahden urheiluopistolla ennen Helsingin olympialaisia. Paavo loi pikabaanan Pimeässä marraaskuisessa illassa voi olla tympeää lähteä
Lue lisää
Turun Engelillä on omat pylväät Kun Boråsissa vuonna 1786 syntynyt kauppias ja arkkitehti Pehr Johan Gylich vuonna 1812 asettui
Lue lisää
Pinol toi katalaanisäihkettä Tepsiin Siihen, että TPS nousi viikonvaihteessa Veikkausliigaan, on monia syitä. Yksi keskeisimmistä on nappiin mennyt valmentajavalinta.
Lue lisää