Tamara oli sokerileipurin tytär
Puhuttaessa turkulaisista oopperataivaan tähdistä mainitaan tietysti ensimmäisinä Karita Mattila, Matti Salminen ja Seppo Ruohonen. Unohtaa ei pidä sitä, että edelläkävijä eurooppalaisille oopperalavoille oli Tamara Lund, joka muistetaan ennen kaikkea kansainvälisenä operettitähtenä, mutta joka kykeni vaikuttaviin suorituksiin vaikkapa Bize’n Carmenissa.
Niin kuin niin moni muukin kestotähti, ponnahti Tamara pinnalle Turun messujen Ponnahdus pinnalle-kilpailussa. Vuosi oli 1959, silloin monilahjakas konditoriayrittäjien tytär Tamara jo opiskeli laulua vakavasti Heikki Teittisen johdolla ja jatkoi myöhemmin Sinbelius-akatemiassa ja Venäjällä, jonne hänellä oli sukusiteitäkin, isä Alexander kun oli bolsevikkikumousta Suomeen paenneita emigrantteja. Isoisä Hugokin oli konditoriamestari.
Tamara ei arkaillut hypähdellä yli musiikin raja-aitojen. Hän oli jo kuuluisa iskelmälaulaja esiintyessään Kansallisoopperassa ja lähtiessään valloittamaan Eurooppaa saksalaisiin oopperataloihin. ”Sinun omasi” ja ”Lapin tango” kuuluvat suurten ikäluokkien rakkaimpiin musiikkimuistoihin. Elokuvatähtenäkin Tamara piipahti, naispääosassakin. Elokuvassa ”Kun tuomi kukkii” oli vastanäyttelijänä toinen komeaääninen sankari, Mauno Kuusisto. Turku ei lähtenyt koskaan mielestä, Tamara ja hänen oppperalaulaja-aviomiehensä vierailivat täällä usein ja vuonna 2000 kirjatkin muuttuivat vanhaan kotikaupunkiin. Kaupunginvaltuustossakin tuli istuttua yhden kauden verran. Lahjakas Maria Lund on kuin äitinsä kuva.
Kuvateksti: Tamara Lund elokuvassa ”Villin pohjolan kulta”.
Pinol toi katalaanisäihkettä Tepsiin Siihen, että TPS nousi viikonvaihteessa Veikkausliigaan, on monia syitä. Yksi keskeisimmistä on nappiin mennyt valmentajavalinta.
Lue lisää
Jaanan kamera tärähtää tarkoituksella Tämän viikon lauantaina ratkeaa jälleen, mikä on vuoden paras luontovalokuva. Helsingissä pidettävässä gaalassa esiintyy tällä
Lue lisää
Eero Roine oli suosittu elokuvissakin. Hän sai sivuosa -Jussin elokuvasta Ihmisiä suviyössä. Kuvassa kohtaus elokuvasta Pinsiön paroni. Roineen teatterisuvun
Lue lisää
Tero palasi lähtötelineisiin Kun johtaa Turun Tovereita, nykyään ytimekkäästi TuTo, seisoo jättiläisten harteilla. Toverit oli 1930-1960 -luvuilla Työväen urheiluliitto
Lue lisää
Lahtinen toppuuttelee purkajia Kulttuurihistorioitsija ja tietokirjailija Rauno Lahtinen on niitä miehiä, joka sielunsa silmin näkee Turusta myös sen osan,
Lue lisää
Kuva: Heikki Junnila Juhlapukuinen suosirri on helppo tuntea mustasta vatsasta ja ruskeasta selästä. Etelänsuosirrillä (alalaji schinzii) vatsa on mustan ja
Lue lisää