Trump ei saa Nobelia, Penu Korhonen sai
Päivän lehdissä oli kuvia YK:n sinibareteista, jotka tutkailivat Golanin kukkuloille iskeytyneen iranilaisen ohjuksen jäänteitä. Noista maisemista on muistoja monella suomalaisellakin rauhanturvaajalla. Yksi heistä on everstiluutnatti evp Pentti ”Penu” Korhonen , joka sanoo seuraavansa Lähi-idässä jälleen täyteen liekkiin roihahtanutta sotaa veteraanin rauhallisuudella. Hänen kokemuksensa kriisin polttopisteestä ovat peräisin neljän vuosíkymmenen takaa.
Korhonen lähti vuonna 1982 nuorena yliluutnanttina lYK:n sotilastarkkailijaksi Beirutin alueelle. Israelin joukot etenivät tuolloin Libanonin puolelle ja seurasivat sivusta, kun kristityt falangistijoukot tunkeutuivat Sabran ja Shatilan pakolaisleireille ja toteuttivat julman joukkomurhan, jossa tapettiin arvioista riippuen 1000 – 3000 palestiinalaista miestä, naista ja lasta. Korhonen joutui todistamaan uhrien peittämistä joukkohautoihin. Kymmenkunta vuotta myöhemmin Korhonen palveli majurin laatat kauluksissaan Suomen Libanonin pataljoonan pataljoonan komentotoimiston päällikkönä. Näissä tehtävissä Korhonen kertoo tavanneensa niin Israelin, Libanonin kuin Syyriankin armeijan sotilaita rivimiehistä upseereihin. Tositilanne muuttaa hänen mukaansa ase kädessä palvelevaa ihmistä. Paraatielkeet jäävät syrjään. Sotilaat kunnioittavat aina toisiaan, Ihminen joka on joutunut sodan olosuhteisiin taistelukentällä, ei juuri kantapäitään kopistele, Korhonen kuvaa. Vuonna 1988 kaikkien YK:n rauhanturvatehtävissä olleiden työ palkittiin korkeimmalla kunnianosoituksella, Nobelin rauhanpalkinnolla. Kaikkien nyt esillä olevien enteiden perusteella näyttäisi siltä, että se, minkä Korhonen saavutti, jää presidentti Donald Trumpille haaveeksi.
Lähi-idän nykyisen kriisin kehittymiseen Korhonen ei ota kantaa, koska ei tunne tarpeeksi tosiasioita. Sanon niin kuin kenraali Adolf Ehrnroth, jonka kuljettajana sain usein toimia: ”Katsotaan, mihin suuntaan tämä kallistuu”.
Vuosikymmenet kunnallispolitiikassa ja Maarian seurakunnan luottamustoimissa ollut Korhonen ei enää asetu ehdolle ensi syksyn seurakuntavaaleissa. Hän vetoaa nyt nuoreen suklupolveen, jotta se ottaisi ehdolle asettumalla ja vaaleissa äänestämällä vastuuta niistä haasteista, joita seurakuntien hallinnolla on edessään. Maarian kirkon laaja peruskorjaus ei ole niistä vähäisin.
_________________________________________________________________________________
Viikon turkulainen Heikki Martikainen
Hessu kiitti ja kumarsi Yksi luku turkulaista ravintolahistoriaa kirjoitettiin loppuun, kun vuonna 1967 perustettu Brahen kellari sulki ovensa. Ravintoloitsija
Viikon turkulainen Eero Harkke
Kuvateksti: Eero Harkke. Tekoälyn vanhasta mustavalokuvasta parantelema otos. Harkken veljekset loivat legendan Jotkin tuotemertkit kasvavat elämää suuremmiksi ja niistä tulee
Viikon turkulainen – Miro Varjonen
Miro Varjonen hylkäsi bensankäryn Turkulaisen moottoriurheilun historiassa on monia isoja tähtiä Rauno Aaltosesta Jarno Saariseen. Uusia mestareita syntyy, kun
Ulla Korpelan monta elämää
Äskettäin vähän isompia syntäreitään juhlineella Ulla Korpelalla on ollut monipolvinen elämä. Kotiseutu on vaihdellut ympäri maata pohjamaalta Savoon, Karjalaan,
Viikon turkulainen Rauno Ruoho
Kuvateksti: Rauno Ruoho ja Seela Merikoski painavat pitkää päivää. Kuva: Nova Talent Rane tuntee suuruuden ekonomian Kapinavuonna 1918 perustivat Kaarlo
Viikon turkulainen Jukka Hyönä
Hyönä tietää, mitä lukiessa tapahtuu Lukeminen saattaa tuntua tavanomaiselta toiminnalta, mutta kun sukeltaa hieman syvemmälle lukemisprosessiin, avautuu kiehtovia näköaloja.