Maailman suurin saha kaatoi Olavi Hongan
Jossittelulle ei ole paikkaa historian kirjoituksessa, niin käy kuinka käy eikä vaihtoehtoista tapahtumien kulkua päästä koskaan käytännössä testaamaan. Silti kutkuttaa ajatella, olisiko turkulainen oikeuskansleri Olavi Honka voittanut Urho Kekkosen vuoden 1962 presidentinvaaleissa, ellei Neuvostoliitto olisi puuttunut nootteineen vaaleihin.
Ja jos olisi voittanut, mitä sitten olisi tapahtunut? Olisiko Nato-keskustelu käyty jo ajat sitten? Reilussa vaalissa Hongan mahdollisuudet olisivat olleet erinomaiset, hänen tuekseen perustettuun Honka-liittoon kuuluivat kaikki eduskunnan puolueet luuunottamatta kommunisteja ja maalaisliittoa.
Olavi Honka ei ollut poliitikko vaan juristi. Kuusiston saarella vuonna 1894 syntynyt Honka aloitti virkauransa Turun hovioikeudessa. 1928 hän herätti huomiota tiukkana syyttäjänä oikeudenkäynneissä, joissa kommunisteja ja tuomittiin vankeustuomioihin valtiopetoksesta. Tätä ei oltu unohdettu Kremlissä 33 vuotta myöhemmin.
Honka eteni lakimiesurallaan tasaisesti ja oli sen huipulla 1956, kun presidentti Paasikivi nimitti hänet oikeuskansleriksi. Kutsu presidenttiehdokkaaksi tuli Hongalle ällistyttävänä yllätyksenä, ajatus poliittisesta urasta ei ollut juolahtanut edes mieleen. Hongan keksi Kekkosen vastaehdokkaaksi pientalonpoikien puolueen Veikko Vennamo, Kekkosen suurin kriitikko. Vaikka Honka oli suurelle yleisölle tuntematon, esiintymisessään harmaa ja toiminut puoluepolitiikan ulkopuolella, hänen mahdollisuuksiaan pidettiin hyvinä, ehkä juuri siksi, että juuri noiden ominaisuuksiensa takia hän oli täydellinen vastakohta Kekkoselle.
Mutta niinhän siinä siis kävi, että Neuvostoliitto lähetti nootin ja uhkasi yya-sopimuksen mukaisilla neuvotteluilla. Kekkonen ja Hrustshev pitivät palaveria Novosibirskissä. Vanha kansa vinoili, että Novosibirskissä oli maailman suurin saha. Kun siellä sahattiin Kekkosta silmään, kaatui Honka Suomessa.
Avainsanat: #historia
Viikon turkulainen – Miro Varjonen
Miro Varjonen hylkäsi bensankäryn Turkulaisen moottoriurheilun historiassa on monia isoja tähtiä Rauno Aaltosesta Jarno Saariseen. Uusia mestareita syntyy, kun
Ulla Korpelan monta elämää
Äskettäin vähän isompia syntäreitään juhlineella Ulla Korpelalla on ollut monipolvinen elämä. Kotiseutu on vaihdellut ympäri maata pohjamaalta Savoon, Karjalaan,
Viikon turkulainen Rauno Ruoho
Kuvateksti: Rauno Ruoho ja Seela Merikoski painavat pitkää päivää. Kuva: Nova Talent Rane tuntee suuruuden ekonomian Kapinavuonna 1918 perustivat Kaarlo
Viikon turkulainen Jukka Hyönä
Hyönä tietää, mitä lukiessa tapahtuu Lukeminen saattaa tuntua tavanomaiselta toiminnalta, mutta kun sukeltaa hieman syvemmälle lukemisprosessiin, avautuu kiehtovia näköaloja.
Viikon turkulainen Alisa Launonen
Alisa on nopea, kestävä ja voimakas. Toistaiseksi nuorimmaksi Viikon turkulainen -sarjassa esitellyksi henkilöksi pääsee tällä viikolla naantalilainen. Pätevöitymisen turkulaiseksi
Viikon turkulainen Car Göran ”Calle” Hagström
Calle Hagströmilla on surun vuosi Kauppaneuvos Car Göran ”Calle” Hagströmillä on ollut surullinen kevätkesä. Pitkän uran useiden menestyneiden yritysten
