Maailman suurin saha kaatoi Olavi Hongan
Jossittelulle ei ole paikkaa historian kirjoituksessa, niin käy kuinka käy eikä vaihtoehtoista tapahtumien kulkua päästä koskaan käytännössä testaamaan. Silti kutkuttaa ajatella, olisiko turkulainen oikeuskansleri Olavi Honka voittanut Urho Kekkosen vuoden 1962 presidentinvaaleissa, ellei Neuvostoliitto olisi puuttunut nootteineen vaaleihin.
Ja jos olisi voittanut, mitä sitten olisi tapahtunut? Olisiko Nato-keskustelu käyty jo ajat sitten? Reilussa vaalissa Hongan mahdollisuudet olisivat olleet erinomaiset, hänen tuekseen perustettuun Honka-liittoon kuuluivat kaikki eduskunnan puolueet luuunottamatta kommunisteja ja maalaisliittoa.
Olavi Honka ei ollut poliitikko vaan juristi. Kuusiston saarella vuonna 1894 syntynyt Honka aloitti virkauransa Turun hovioikeudessa. 1928 hän herätti huomiota tiukkana syyttäjänä oikeudenkäynneissä, joissa kommunisteja ja tuomittiin vankeustuomioihin valtiopetoksesta. Tätä ei oltu unohdettu Kremlissä 33 vuotta myöhemmin.
Honka eteni lakimiesurallaan tasaisesti ja oli sen huipulla 1956, kun presidentti Paasikivi nimitti hänet oikeuskansleriksi. Kutsu presidenttiehdokkaaksi tuli Hongalle ällistyttävänä yllätyksenä, ajatus poliittisesta urasta ei ollut juolahtanut edes mieleen. Hongan keksi Kekkosen vastaehdokkaaksi pientalonpoikien puolueen Veikko Vennamo, Kekkosen suurin kriitikko. Vaikka Honka oli suurelle yleisölle tuntematon, esiintymisessään harmaa ja toiminut puoluepolitiikan ulkopuolella, hänen mahdollisuuksiaan pidettiin hyvinä, ehkä juuri siksi, että juuri noiden ominaisuuksiensa takia hän oli täydellinen vastakohta Kekkoselle.
Mutta niinhän siinä siis kävi, että Neuvostoliitto lähetti nootin ja uhkasi yya-sopimuksen mukaisilla neuvotteluilla. Kekkonen ja Hrustshev pitivät palaveria Novosibirskissä. Vanha kansa vinoili, että Novosibirskissä oli maailman suurin saha. Kun siellä sahattiin Kekkosta silmään, kaatui Honka Suomessa.
Avainsanat: #historia
Viikon turkulainen Otto Andersson
Menninkäinen Vårdöstä teki Turusta Sibeliuskaupungin Ahvenanmaan Vårdössä syntynyttä musiikkitieteilijää Otto Anderssonia (1879-1969) on luonnehdittu koko elämänsä uteliaisuutensa säilyttäneeksi saaristolaispojaksi.
Viikon turkulainen Vesa Vares
Vares on myytinmurtaja Sellaiset historiantutkijat, jotka ovat itse kokeneet sotien ajan, ovat katoava luonnonvara. Onneksi kiinnostus aikakauteen ei ole
Vesa Halonen on on uuden aikakauden pelastaja
Ennenmuinoin Turun palopäällikkö oli aika iso herra. Hän komeili eturivissä prinikat rinnassa, kun palokunta marssi kaupungin läpi juhlavissa paraateissa
Viikon turkulainen Niklas Österlund
Niklas Österlund laastilapion varressa Niklas Österlundilla oli tiistaina hyvä päivä. Naantalissa muurattiin ensi vuonna valmistuvan mahtikokoisen Prisman peruskivi ja
Viikon turkuilainen Paavo Karikko
Paavo Karikko tutkailemassa juoksijan polvia Pajulahden urheiluopistolla ennen Helsingin olympialaisia. Paavo loi pikabaanan Pimeässä marraaskuisessa illassa voi olla tympeää lähteä
Viikon turkulainen Pehr Johan Gylich
Turun Engelillä on omat pylväät Kun Boråsissa vuonna 1786 syntynyt kauppias ja arkkitehti Pehr Johan Gylich vuonna 1812 asettui
