Agricola keksi omantunnon
Turun piispan ja Suomen kirjakielen isän Mikael Agricolan kunniaksi liputetaan huhtikuun 9. päivänä. Se ei ole tämän kirjoittajan, uskonpuhdistajan ja rauhanneuvottelijan syntymäpäivä, vaan hänen kuolinpäivänsä. Tarkkaa syntymäpäivää ei tiedetä, ei edes syntymävuotta. 1510 on useimmin esitetty arvio. Kuolemasta tiedetään enemmän. Se korjasi parhaassa iässä olleen uranuurtajan paluumatkalla rauhanneuvotteluista Moskovasta Uudellakirkolla Karjalan kannaksella huhtikuun 9. päivä vuonna 1557. Myöhemmin perustettu Kuolemanjärven pitäjä sai nimensä tästä tapauksesta. Kuningas Kustaa Vaasa oli lähettänyt valtuuskunnan sopimaan rajariidoista, joita tavan takaa käytiin Venäjän kanssa ja Agricola oli valtuuskunnan jäsen.
Suomeahan oli Suomessa puhuttu iät ja ajat, mutta vasta Agricolan myötä sitä alettiin präntätä kirjoihin ja kansiin. Suomenkielinen aapis-katekismus ABC-kirja ja Uusi Testamentti tekivät mahdolliseksi sen, että Sanaa voitiin nyt lukea ja kuulla suomeksi, ennen oli kirkoissa silmät pyöreinä kuunneltu sanamukaisesti munkkilatinaa.
Pernajan Torsbyn kylässä syntynyt Agricola ei itse todennäköisesti ollut suomenkielinen, mutta hallitsi sitä kyllä enemmän kuin auttavasti. Se, että hän asui ja teki työtään pitkät ajat Turussa, vaikutti hänen kirjoituksiinsa. Niistä voi helpostikin löytää Turun murteeseen viittaavia sanoja ja lauserakenteita. Tuhansia sanoja Agricola keksi ihan itse ja niitä me käytämme yhä. Kun poliitikko nykyään sanoo olevansa raatihuoneella isänmaan hallituksessa omantuntonsa ohjaamana, hän puhuu puhdasta agricolaa.
Viikon turkulainen DK 208
DK 208 on lajinsa viimeinen Tänään, kun julkisuudelle esiteltiin Suomen ilmavoimien ensimmäinen F 35 -hävittäjä, tunnusta JF-501 kantava kunnioitusta
Viikon luontokuva -Urpiainen
Kuva: Heikki Junnila Urpiainen (Acanthis flammea) on pieni siemensyöjälintu, joka syksyisin ja talvisin esiintyy joskus suurissakin parvissa. Urpiaisen pituus on
Viikon turkulainen Otto Andersson
Menninkäinen Vårdöstä teki Turusta Sibeliuskaupungin Ahvenanmaan Vårdössä syntynyttä musiikkitieteilijää Otto Anderssonia (1879-1969) on luonnehdittu koko elämänsä uteliaisuutensa säilyttäneeksi saaristolaispojaksi.
Viikon turkulainen Vesa Vares
Vares on myytinmurtaja Sellaiset historiantutkijat, jotka ovat itse kokeneet sotien ajan, ovat katoava luonnonvara. Onneksi kiinnostus aikakauteen ei ole
Vesa Halonen on on uuden aikakauden pelastaja
Ennenmuinoin Turun palopäällikkö oli aika iso herra. Hän komeili eturivissä prinikat rinnassa, kun palokunta marssi kaupungin läpi juhlavissa paraateissa
Viikon turkulainen Niklas Österlund
Niklas Österlund laastilapion varressa Niklas Österlundilla oli tiistaina hyvä päivä. Naantalissa muurattiin ensi vuonna valmistuvan mahtikokoisen Prisman peruskivi ja
