Portsalainen viilari Väinö Blomqvist osallistui punakapinaan niin kuin monet muutkin sen kulman nuoret miehet, virui aikansa vankileirillä ja pääsi pian elämän syrjään kiinni vuokra-ajurina. Perheeseen syntyi tytär Irja vuonna 1921. Tämä olikin toimen tyttö.
Kun Turun Sanomat haki juoksupoikaa, ajatteli 13 -vuotias Irja, että miksei tyttö kelpaa yhtä hyvin. Ja kelpasi kanssa: Irja viiletti tukka putkella kirjekuorta sinne ja unohtunutta lehtinippua tänne. Kovasta tahdosta todistaa, että samalla hän opiskeli yksityisesti jatkokoulun ja liikeapulaiskoulun kurssit.
Kerrotaan, että myyjättären paikka oli jo katsottuna, kun Turun Sanomat osoitti ensin konttoriharjoittelijan ja sitten konttoristin paikan. Työtehtäviin kuului muun muassa kuva-arkiston hoito. Irjaa yli kolme vuosikymmentä vanhempi toimitusjohtaja-päätoimittaja Arvo Ketonen rakastui kookkaaseen ja verevään alaiseensa päätä pahkaa. Pari vihittiin 1941. Lyhyen avioliiton aikana syntyi neljä lasta, alkuperäinen Ketosen dynastia. Kun Arvo Ketonen vuonna 1948 kuoli, ajateltiin nuori leski sysätä syrjään lehtitalon johdosta, mutta tämä kävikin naaraleijonan sisulla taistoon perintönsä ja lastensa puolesta. Dramaattinen oikeusjuttujen vyyhti päätyi lopulta yllättäen Irjan voittoon. Ratkaiseva niitti vastapuolen arkkuun oli se, että Irja oli saatu laittamaan nimensä avioehtopaperiin alaikäisenä ilman holhoojan läsnäoloa ja valtuutusta (täysi-ikäisyyden raja oli 1940-luvulla 21 vuotta). Irjan voitto oli Turun Sanomien tulevaisuuden kannalta hyvä asia. ”Leskenlehdestä” tuli menestyvä, teknisen kehityksen kärjessä kulkeva mediatalo ja superkannattava liiketoimi. Tunnustuksena siitä Urho Kekkonen nimitti vuonna 1980 Irja Ketosen Suomen ensimmäiseksi naispuoliseksi vuorineuvokseksi. Irjan tarina on kerrottu kattavasti Harri Kalpan kirjoittamassa elämäkerrassa ja se saakin Ketosten mielestä riittää. Tarjokkaita uudenkin kirjan tekijäksi on ollut ja kelpaisihan Irjan taru vaikka Hollywood-leffan aiheeksi, mutta perhe on toppuutellut: Kalpan kirjaama ”virallinen totuus” riittää.
Viikon turkulainen Heino Nyyssönen
Heino tuntee muuttuvan Unkarin Valtio-opin yliopistolehtori, politiikantutkija ja tietokirjailija Heino Nyyssönen on ollut viime päivinä suosittu asiantuntinja mediassa eikä
Viikon turkulainen Kaarle Knuutinpoika
Kaarle ei paljon uida ehtinyt Turku oli Kaarle Knuutinpojalle tärkeä paikka, vaikka tuskin hän täällä paljon uida polskutteli. Onhan
Viikon turkulainen Seppo Mäkinen
Sepon käsi ei vapise Sata vuotta on komea ikä mille tahansa järjestölle. Tällä viikolla tuon rajapyykin saavutti Turun Seudun
Viikon turkulainen – Åke Tott
Pohjolan lumiaura oli hurja mies Nyt, kun Kaarina Maununtyttären hauta on ollut arkeologisen huomion kohteena, on paikallaan nostaa viikon
Viikon turkulainen Jani Sormunen
Jani Sormunen ei punkkia pelkää Kevät tulee ja sen merkkejä odotetaan innolla. Jotkut merkit saisivat tosin olla ilmaantumattakin. Näin
Viikon turkulainen Jaakko Pajula
Sairausvakuutuksen isä oli Kekkosen kaveri Urho Kekkonen mielletään usein itäsuomalaiseksi tai peräti pohjoisen mieheksi, missä on puoli totuutta, koska
