Portsalainen viilari Väinö Blomqvist osallistui punakapinaan niin kuin monet muutkin sen kulman nuoret miehet, virui aikansa vankileirillä ja pääsi pian elämän syrjään kiinni vuokra-ajurina. Perheeseen syntyi tytär Irja vuonna 1921. Tämä olikin toimen tyttö.
Kun Turun Sanomat haki juoksupoikaa, ajatteli 13 -vuotias Irja, että miksei tyttö kelpaa yhtä hyvin. Ja kelpasi kanssa: Irja viiletti tukka putkella kirjekuorta sinne ja unohtunutta lehtinippua tänne. Kovasta tahdosta todistaa, että samalla hän opiskeli yksityisesti jatkokoulun ja liikeapulaiskoulun kurssit.
Kerrotaan, että myyjättären paikka oli jo katsottuna, kun Turun Sanomat osoitti ensin konttoriharjoittelijan ja sitten konttoristin paikan. Työtehtäviin kuului muun muassa kuva-arkiston hoito. Irjaa yli kolme vuosikymmentä vanhempi toimitusjohtaja-päätoimittaja Arvo Ketonen rakastui kookkaaseen ja verevään alaiseensa päätä pahkaa. Pari vihittiin 1941. Lyhyen avioliiton aikana syntyi neljä lasta, alkuperäinen Ketosen dynastia. Kun Arvo Ketonen vuonna 1948 kuoli, ajateltiin nuori leski sysätä syrjään lehtitalon johdosta, mutta tämä kävikin naaraleijonan sisulla taistoon perintönsä ja lastensa puolesta. Dramaattinen oikeusjuttujen vyyhti päätyi lopulta yllättäen Irjan voittoon. Ratkaiseva niitti vastapuolen arkkuun oli se, että Irja oli saatu laittamaan nimensä avioehtopaperiin alaikäisenä ilman holhoojan läsnäoloa ja valtuutusta (täysi-ikäisyyden raja oli 1940-luvulla 21 vuotta). Irjan voitto oli Turun Sanomien tulevaisuuden kannalta hyvä asia. ”Leskenlehdestä” tuli menestyvä, teknisen kehityksen kärjessä kulkeva mediatalo ja superkannattava liiketoimi. Tunnustuksena siitä Urho Kekkonen nimitti vuonna 1980 Irja Ketosen Suomen ensimmäiseksi naispuoliseksi vuorineuvokseksi. Irjan tarina on kerrottu kattavasti Harri Kalpan kirjoittamassa elämäkerrassa ja se saakin Ketosten mielestä riittää. Tarjokkaita uudenkin kirjan tekijäksi on ollut ja kelpaisihan Irjan taru vaikka Hollywood-leffan aiheeksi, mutta perhe on toppuutellut: Kalpan kirjaama ”virallinen totuus” riittää.
Viikon turkulainen Jouni Lehikoinen
Jouni Lehikoinen väärä osoite kiukulle Rovasti Jouni Lehikoiselle tuli pari vuotta sitten täyteen 40 vuotta pappina. Nyt häneltä yritettiin
Viikon turkulainen Vesa Vasara
Vasara osui naulan kantaan. 26.elokuuta 1998 Vesa Vasara oli oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Aarno Turpeisen sinkoama pitkä sivurajaheitto kimposi
Viikon turkulainen N.R. af Ursin
Ukko Ursin ei ollut työmies Ursininkadun ja Eerikinkadun kulmassa on pronssilaatta, jolla kunnioitetaan suomalaisen työväenpuolueen perustamista ja sen varhaista
Viikon turkulainen Jere Pensikkala
Turun kulttuuripääkaupunkivuosi oli monessa mielessä iso kehitysloikka turkulaisessa kulttuurielämässä. Sen ansiosta syntyi aivan uudenlaista yhteistyötä erilaisten toimijoiden välillä. Se
Viikon turkulainen Peter Sarlin
Peter Sarlin – turkulainen tekoälyguru Tekoäly on nyt kaikkien huulilla. Sen käyttämisestä intoilee moni, joka on onnistunut elvyttämään rakeiset
Viikon turkulainen Pepe Gonzales
Pepe ei kunkulle liputa Barcelona ei ole erityisen kuningasmielinen kaupunki. Sillä on villiä anarkikstista taustaa, joka huipentui sisällissodan heinäkuussa