Viikon turkulainen Frans Mikael Franzén

Paimion pappi oli ihmelapsi

V.A. Koskenniemi ei ole ainoa Oulun poika, jota me pidämme turkulaisena. Turun Akatemian kirjastonhoitaja ja dosentti, Åbo Tidning -lehden päätoimittaja ja Paimion kirkkoherra Frans Mikael Franzén oli hänkin  Oulusta lähtöisin.  Perämeren rannalla vuonna 1772 syntynyt  runoilija, tieteentekijä ja kirkonmies on sikäläisten mielestä niin täysoululainen, että hänen patsaansa lakitetaan vappuisin kaupungin ylioppilaiden juhliessa.

Franzén oli varsinainen ihmelapsi. Hän valmistui ylioppilaaksi jo 13 -vuotiaana ja maisteriksi 17-vuotiaana. Onnenpotku kehityksen kannalta oli, että nuorukainen sai asettua Turussa itsensä H.G. Porthanin ,”Suomen historian isän” täysihoitoon ja yksityisopetukseen.

Franzénia ei muisteta tieteellisten kykyjensä takia, hänen suurin perintönsä oli runoilijana toimiminen. Franzénin vaikutus näkyy vahvasti Runebergin ja Topeliuksen  tuotannossa.  Hänen kynästään on peräisin puoli tusinaa oman virsikirjamme virsistä, kuten virsi 562: Kun päivä mailleen vaipuu/suo, Herra, että taipuu/ henkeni puoleesi.
Franzén oli hentorakenteinen ja herkän oloinen taiteilijasielu. Hän innostui palavasti  Ranskan vallankumouksen aatteista ja teki siinä hengessä matkan Pikisaaresta Pariisiin. Pettymys oli melkoinen: Pariisi osoittautui sekasortoiseksi ja  haisevaksi ihmiskeoksi.  Niinpä: varför Paris, vi har ju Åbo!

Oululaisten ja turkulaisten lisäksi Franzénia voivat omanaan pitää Ruotsin Härnosandin asukkaat. Turun vuosiensa jälkeen Franzénista tuli näet Sundsvallin satamakaupungin lähellä sijaitsevan Härnosandin piispa.

 

Avainsanat: #historia #kirkko #Porthan

Viikon turkulainen Aino Suni

Elokuun alussa Aino Suni näytti vauhtivahvuuttaan Turussa voittamalla Tilastocupin  800 metin juoksun, omalla enmnätyksellään taas, tietysti.   Aino etenee ihmevauhtia

Lue lisää


Näytä kaikki yritykset