Kuvateksti: Urheilijoista otetut kärsiväilmeiset kisakuvat eivät yleensä tee heille oikeutta. Tässä vaalimainoskuvassa Annemari näyttäytyy viehättävimmillään
Annemari on kestävyysurheilija
Sekä kulttuurissa että urheilussa puhutaan toisinaan tähdenlennoista. Esiin nousee nuoria lahjakkuuksia, jotka tekevät yhden hitin tai saavuttavat pari hyvää urheilutulosta, mutta tempun toistaminen ei onnistu. Ei ole kestävyyttä eikä uskoa siihen, että kun tarpeeksi jaksaa painaa, niin kyllä tulostakin tulee. Annemari Kiekara, jonka ehkä yhä muistamme paremmin tyttönimellä Sandell, on toista maata. Hän on kiintotähti. Vuonna 1977 syntynyt juoksijalahjakkuus on hallinnut pitkän matkan kisoja radalla ja varsinkin maastossa neljällä vuosikymmenellä.
Maastojuoksussa Annemari on jopa maailmanmestari. Hän voitti kultaa tyttöjen kilpailuissa 1995, hopeaa 1996. Naisten sarjassa tuli uran ehkä kovin saavutus Belfastin MM-kisoissa vuonna 1999, Annemari pinkoi 4,4 kilometrin matkalla pronssille vain kahdeksan sekuntia kenialaiselle voittajalle hävinneenä. EM -mitaleita Annemari saavutti kolme. Häneen kiinnitettiin huomiota jo sen takia, että hän erottui ulkoisesti kestävyysjuoksua hallinneiden afrikkalaisten joukosta. Lempinimi ”valkoinen kenialainen” on perua noita ajoilta. Radalla Annemarin paras sijoitus oli viides sija Budapestin EM-kisoissa vuonna 1998.
Suomen mestaruuksia ja Suomen ennätyksiä Annemarilla on kymmeniä, Suomen ennätys on tullut rikottua niin monta kertaa, että Wikipedian luettelo ei mahdu yhdelle ruudulle.
Huipputuloksia tärkeämpää Annemarin urassa on sen uskomattoman pitkä kesto. Ensimmäiset kisamenestykset ovat 1990-luvulta, viimeisimpänä listataan sisukas osanotto maratonille Münchenin EM-kisoissa vuonna 2022. Väliin mahtuu miljoonia kilometrejä treeniä, tuhansia kisoja valtavasti voittoja ja varmaan myös katkeria pettymyksiä. Mihin ihmeeseen mahtuvat kaikki hänen voittamansa pokaalit?
Viime aikoina on kuultu Annemarin suunnalta puhetta, että hän lopettelisi uraansa. Mitä hullua! Nyt on alkanut hiihto vakavasti kiinnostaa. Vapiskaa, Pärmäkoski ja Niskanen!
Viikon turkulainen Jari Salonen
Kuvateksti: Jari Salonen esiintyi tiistaina Tiistaiseurassa. Jari Salonen pinkoo Turkua maailmankartalle Paavo Niurmi oli ensimmäinen suomalainen supertähti. Hänen sanottiin juosseen
Viikon turkulainen Johanna Ivaska
Ivaska tuntee syövän koukut ja ankkurit Turun yliopiston molekulaarisen solubiologian professori Johanna Ivaska tietää ehkä paremmin kuin kukaan ihminen
Viikon turkulainen Heikki Martikainen
Hessu kiitti ja kumarsi Yksi luku turkulaista ravintolahistoriaa kirjoitettiin loppuun, kun vuonna 1967 perustettu Brahen kellari sulki ovensa. Ravintoloitsija
Viikon turkulainen Eero Harkke
Kuvateksti: Eero Harkke. Tekoälyn vanhasta mustavalokuvasta parantelema otos. Harkken veljekset loivat legendan Jotkin tuotemertkit kasvavat elämää suuremmiksi ja niistä tulee
Viikon turkulainen – Miro Varjonen
Miro Varjonen hylkäsi bensankäryn Turkulaisen moottoriurheilun historiassa on monia isoja tähtiä Rauno Aaltosesta Jarno Saariseen. Uusia mestareita syntyy, kun
Ulla Korpelan monta elämää
Äskettäin vähän isompia syntäreitään juhlineella Ulla Korpelalla on ollut monipolvinen elämä. Kotiseutu on vaihdellut ympäri maata pohjamaalta Savoon, Karjalaan,
