Kuvateksti: Urheilijoista otetut kärsiväilmeiset kisakuvat eivät yleensä tee heille oikeutta. Tässä vaalimainoskuvassa Annemari näyttäytyy viehättävimmillään
Annemari on kestävyysurheilija
Sekä kulttuurissa että urheilussa puhutaan toisinaan tähdenlennoista. Esiin nousee nuoria lahjakkuuksia, jotka tekevät yhden hitin tai saavuttavat pari hyvää urheilutulosta, mutta tempun toistaminen ei onnistu. Ei ole kestävyyttä eikä uskoa siihen, että kun tarpeeksi jaksaa painaa, niin kyllä tulostakin tulee. Annemari Kiekara, jonka ehkä yhä muistamme paremmin tyttönimellä Sandell, on toista maata. Hän on kiintotähti. Vuonna 1977 syntynyt juoksijalahjakkuus on hallinnut pitkän matkan kisoja radalla ja varsinkin maastossa neljällä vuosikymmenellä.
Maastojuoksussa Annemari on jopa maailmanmestari. Hän voitti kultaa tyttöjen kilpailuissa 1995, hopeaa 1996. Naisten sarjassa tuli uran ehkä kovin saavutus Belfastin MM-kisoissa vuonna 1999, Annemari pinkoi 4,4 kilometrin matkalla pronssille vain kahdeksan sekuntia kenialaiselle voittajalle hävinneenä. EM -mitaleita Annemari saavutti kolme. Häneen kiinnitettiin huomiota jo sen takia, että hän erottui ulkoisesti kestävyysjuoksua hallinneiden afrikkalaisten joukosta. Lempinimi ”valkoinen kenialainen” on perua noita ajoilta. Radalla Annemarin paras sijoitus oli viides sija Budapestin EM-kisoissa vuonna 1998.
Suomen mestaruuksia ja Suomen ennätyksiä Annemarilla on kymmeniä, Suomen ennätys on tullut rikottua niin monta kertaa, että Wikipedian luettelo ei mahdu yhdelle ruudulle.
Huipputuloksia tärkeämpää Annemarin urassa on sen uskomattoman pitkä kesto. Ensimmäiset kisamenestykset ovat 1990-luvulta, viimeisimpänä listataan sisukas osanotto maratonille Münchenin EM-kisoissa vuonna 2022. Väliin mahtuu miljoonia kilometrejä treeniä, tuhansia kisoja valtavasti voittoja ja varmaan myös katkeria pettymyksiä. Mihin ihmeeseen mahtuvat kaikki hänen voittamansa pokaalit?
Viime aikoina on kuultu Annemarin suunnalta puhetta, että hän lopettelisi uraansa. Mitä hullua! Nyt on alkanut hiihto vakavasti kiinnostaa. Vapiskaa, Pärmäkoski ja Niskanen!
Viikon turkuilainen Paavo Karikko
Paavo Karikko tutkailemassa juoksijan polvia Pajulahden urheiluopistolla ennen Helsingin olympialaisia. Paavo loi pikabaanan Pimeässä marraaskuisessa illassa voi olla tympeää lähteä
Viikon turkulainen Pehr Johan Gylich
Turun Engelillä on omat pylväät Kun Boråsissa vuonna 1786 syntynyt kauppias ja arkkitehti Pehr Johan Gylich vuonna 1812 asettui
Viikon turkulainen Ivan Pinol
Pinol toi katalaanisäihkettä Tepsiin Siihen, että TPS nousi viikonvaihteessa Veikkausliigaan, on monia syitä. Yksi keskeisimmistä on nappiin mennyt valmentajavalinta.
Viikon turkulainen Jaana Kotamäki
Jaanan kamera tärähtää tarkoituksella Tämän viikon lauantaina ratkeaa jälleen, mikä on vuoden paras luontovalokuva. Helsingissä pidettävässä gaalassa esiintyy tällä
Viikon turkulainen Eero Roine
Eero Roine oli suosittu elokuvissakin. Hän sai sivuosa -Jussin elokuvasta Ihmisiä suviyössä. Kuvassa kohtaus elokuvasta Pinsiön paroni. Roineen teatterisuvun
Viikon turkulainen Tero Laine
Tero palasi lähtötelineisiin Kun johtaa Turun Tovereita, nykyään ytimekkäästi TuTo, seisoo jättiläisten harteilla. Toverit oli 1930-1960 -luvuilla Työväen urheiluliitto
