Kuvateksti: Urheilijoista otetut kärsiväilmeiset kisakuvat eivät yleensä tee heille oikeutta. Tässä vaalimainoskuvassa Annemari näyttäytyy viehättävimmillään
Annemari on kestävyysurheilija
Sekä kulttuurissa että urheilussa puhutaan toisinaan tähdenlennoista. Esiin nousee nuoria lahjakkuuksia, jotka tekevät yhden hitin tai saavuttavat pari hyvää urheilutulosta, mutta tempun toistaminen ei onnistu. Ei ole kestävyyttä eikä uskoa siihen, että kun tarpeeksi jaksaa painaa, niin kyllä tulostakin tulee. Annemari Kiekara, jonka ehkä yhä muistamme paremmin tyttönimellä Sandell, on toista maata. Hän on kiintotähti. Vuonna 1977 syntynyt juoksijalahjakkuus on hallinnut pitkän matkan kisoja radalla ja varsinkin maastossa neljällä vuosikymmenellä.
Maastojuoksussa Annemari on jopa maailmanmestari. Hän voitti kultaa tyttöjen kilpailuissa 1995, hopeaa 1996. Naisten sarjassa tuli uran ehkä kovin saavutus Belfastin MM-kisoissa vuonna 1999, Annemari pinkoi 4,4 kilometrin matkalla pronssille vain kahdeksan sekuntia kenialaiselle voittajalle hävinneenä. EM -mitaleita Annemari saavutti kolme. Häneen kiinnitettiin huomiota jo sen takia, että hän erottui ulkoisesti kestävyysjuoksua hallinneiden afrikkalaisten joukosta. Lempinimi ”valkoinen kenialainen” on perua noita ajoilta. Radalla Annemarin paras sijoitus oli viides sija Budapestin EM-kisoissa vuonna 1998.
Suomen mestaruuksia ja Suomen ennätyksiä Annemarilla on kymmeniä, Suomen ennätys on tullut rikottua niin monta kertaa, että Wikipedian luettelo ei mahdu yhdelle ruudulle.
Huipputuloksia tärkeämpää Annemarin urassa on sen uskomattoman pitkä kesto. Ensimmäiset kisamenestykset ovat 1990-luvulta, viimeisimpänä listataan sisukas osanotto maratonille Münchenin EM-kisoissa vuonna 2022. Väliin mahtuu miljoonia kilometrejä treeniä, tuhansia kisoja valtavasti voittoja ja varmaan myös katkeria pettymyksiä. Mihin ihmeeseen mahtuvat kaikki hänen voittamansa pokaalit?
Viime aikoina on kuultu Annemarin suunnalta puhetta, että hän lopettelisi uraansa. Mitä hullua! Nyt on alkanut hiihto vakavasti kiinnostaa. Vapiskaa, Pärmäkoski ja Niskanen!
Viikon turkulainen Heino Nyyssönen
Heino tuntee muuttuvan Unkarin Valtio-opin yliopistolehtori, politiikantutkija ja tietokirjailija Heino Nyyssönen on ollut viime päivinä suosittu asiantuntinja mediassa eikä
Viikon turkulainen Kaarle Knuutinpoika
Kaarle ei paljon uida ehtinyt Turku oli Kaarle Knuutinpojalle tärkeä paikka, vaikka tuskin hän täällä paljon uida polskutteli. Onhan
Viikon turkulainen Seppo Mäkinen
Sepon käsi ei vapise Sata vuotta on komea ikä mille tahansa järjestölle. Tällä viikolla tuon rajapyykin saavutti Turun Seudun
Viikon turkulainen – Åke Tott
Pohjolan lumiaura oli hurja mies Nyt, kun Kaarina Maununtyttären hauta on ollut arkeologisen huomion kohteena, on paikallaan nostaa viikon
Viikon turkulainen Jani Sormunen
Jani Sormunen ei punkkia pelkää Kevät tulee ja sen merkkejä odotetaan innolla. Jotkut merkit saisivat tosin olla ilmaantumattakin. Näin
Viikon turkulainen Jaakko Pajula
Sairausvakuutuksen isä oli Kekkosen kaveri Urho Kekkonen mielletään usein itäsuomalaiseksi tai peräti pohjoisen mieheksi, missä on puoli totuutta, koska
