Viikon turkulainen Alvar Aalto

Alvar tykkäsi rusinamakkarasta
Vaikka keskisuomalainen kansallisarkkitehti Alvar Aalto ei kauhean kauaa vaikuttanut Turussa, niin mielellämme hänet omimme, siksi keskeinen hänen tuotannossaan oli vuonna 1927 Turussa alkanut viisivuotinen elämänvaihe. Vaiheen kirkkain helmi on tietysti Paimion parantola.
Turkulaisista rakennuksista Aallon luomuksia ovat Turun Sanomien toimitalo Kauppiaskadulla ja Maalaistentalo Humalistonkadulla sekä niin sanottu Tapani-talo osoitteessa Läntinen Pitkäkatu 20. Tapani-talo mainitaan maan ensimmäisenä funktionalistisena rakennuksena. Se on taidokkaasti suunniteltu, rakenteiltaan nerokas – ja aika ruma.
Aallon pintaväriksi määräämä valkoinen kalkkimaali ei kauan kestä liikenteen aiheuttamaa nokeentumista, tuloksena on kulahtanut likaisenharmaa ulkoasu. Standardisoiminen oli johtosana. Talon ikkunat, ovet ja kaiteet ovat tarkoin samanlaisia. Ajatus oli, että näitä Tapanitaloja tehtäisiin iso sarja ja niistä tulisi uuden kaupunkilaisen asumismuodon perusta. Aluksi piti koko Portsan puutaloalue jyrätä maan tasalle ja korvata ”vanhat rötisköt” näillä valkoisilla laatikoilla. Onneksi tuo hanke kuivui.
Turusta tarttui Aallolle mieltymys rusinamakkaraan. Kun Aino ja Alvar muuttivat Pariisiin, otti Alvar tuota turkulaista perinneherkkua evääksi. Aino ei herkun päälle ymmärtänyt vaan uhkasi heittää kiekurat Seineen.
Kuvateksti:
Turun vuasinans Alvari oli komia poika Kuva: Alvar Aalto -säätiö
Näytä kaikki yritykset