Kuva: Heikki Junnila
Ruokki on pohjoisen pingviiniksikin kutsuttu merilintu.
Ruokilla on valkea vatsa ja rinta, musta selkä ja pää, korkea musta nokka, jossa valkeita raitoja. Vartalon asento on maissa ollessa pysty. Pituus on 38–43 cm, siipien kärkiväli 60–70 cm ja paino 700 grammaa.
Ruokki ääntelee harvoin ja ”lausahtaa” silloin ”korrrr”.
Ruokkia tavataan Pohjois-Atlantin rannikoilla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Amerikassa Mainen osavaltioon asti, Euroopassa sen levinneisyys ulottuu Islannista ja Kuolan niemimaalta Pohjois-Ranskaan. Pohjois-Amerikassa levinneisyysalue rajoittuu etelässä Mainen osavaltioon. Ruokkia tavataan myös Grönlannissa. Laji luokitellaan elinvoimaiseksi. Euroopan kannaksi arvioidaan noin miljoona lintua.
Suomessa ruokki pesii ulkoluodoilla. Talveksi ruokit muuttavat sinne, missä meri ei jäädy, Euroopassa joskus jopa läntiselle Välimerelle asti. Kevätmuutto on huhti-toukokuussa, syysmuutto vaivihkaa elo-marraskuussa. Talvellakin voi nähdä ruokkeja eteläisillä merialueilla. Suomen pesimäkanta on noin 8 000 paria.
Ruokki munii paljaalle kalliolle kivilohkareen suojaan tai kallionhalkeamaan vuoren juurelle. Harmahtavia ja tummakuvioisia munia on vain yksi. Molemmat emot hautovat yhteensä noin viisi viikkoa. Untuvikko on muuten tumma, mutta on vatsapuolelta valkoinen. Se pysyttelee pesäkolossa 2–3 viikkoa, jonka aikana emot syöttävät sille kalaa. Emot houkuttelevat sen mereen, ja uivat sitten yhdessä ulapalle. Poikasen hoito jatkuu siellä useita viikkoja. Munii v-vll, pesii vasta 4–5-vuotiaana.
Ruokin pääravintoa on kala, jota se pyydystää sukeltamalla pitkiäkin matkoja veden alla. Ruokki voi sukeltaa sadan metrin syvyyteen. Myös äyriäiset ja muut meren selkärangattomat ovat sen ravintoa.
Ruokki on luokiteltu Suomessa elinvoimaiseksi ja se on rauhoitettu. Ruokin ohjeelliseksi korvaussummaksi on asetettu 420 euroa.
Vanhin suomalainen rengastettu ruokki on ollut 33 vuotta, 11 kuukautta ja 8 päivää vanha. Euroopan vanhin ruokki on ollut brittiläinen 42 vuoden ikäinen lintu.
Avainsanat: #kevät
Viikon luontokuva -Mäyrä
Kuva: Heikki Junnila Mäyrää tavataan koko Euroopassa lukuun ottamatta aivan pohjoisinta osaa sekä eräitä Välimeren, Pohjanmeren ja Itämeren saaria. Idässä
Viikon luontokuva -Valkohäntäpeura
Kuva: Heikki Junnila Valkohäntäpeura eli valkohäntäkauris (aik. laukonpeura, Odocoileus virginianus) on Amerikasta kotoisin oleva, peurojen alaheimoon kuuluva hirvieläin. Se elää
Viikon luontokuva -Pulmunen
Kuva: Heikki Junnila Pulmunen (Plectrophenax nivalis) on valkeankirjava varpuslintu. Pulmusen pesimisaluetta on puuton tunturiylänkö. Muuttoaikoina pelloilla ja ulkosaariston luodoilla. Lentävät
Viikon luontokuva -Merikihu
Kuva: Heikki Junnila Merikihu viihtyy avoimessa tundramaastossa. Suomen pesimäkanta asuu yksittäispareina ulkosaariston puuttomilla luodoilla. Pesimäajan ulkopuolella merikihu viihtyy avomerellä. Talveksi
Viikon luontokuva -Pohjansirkku
Kuva: Heikki Junnila Pohjansirkku (Emberiza rustica) on varpuslintu, joka kuuluu sirkkujen heimoon. Kooltaan ja muodoltaan tyypillinen sirkku. Kupeilla punaruskeaa
Viikon luontokuva – Mandariinisorsa
Kuva: Heikki Junnila Mandariinisorsa (Aix galericulata) on pieni itäaasialainen sorsalintu, jota tarhataan yleisesti Euroopassa. Tarhakarkulaisista on syntynyt Eurooppaan luonnonvarainen pesimäkanta,