Kuva: Heikki Junnila
Ruokki on pohjoisen pingviiniksikin kutsuttu merilintu.
Ruokilla on valkea vatsa ja rinta, musta selkä ja pää, korkea musta nokka, jossa valkeita raitoja. Vartalon asento on maissa ollessa pysty. Pituus on 38–43 cm, siipien kärkiväli 60–70 cm ja paino 700 grammaa.
Ruokki ääntelee harvoin ja ”lausahtaa” silloin ”korrrr”.
Ruokkia tavataan Pohjois-Atlantin rannikoilla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Amerikassa Mainen osavaltioon asti, Euroopassa sen levinneisyys ulottuu Islannista ja Kuolan niemimaalta Pohjois-Ranskaan. Pohjois-Amerikassa levinneisyysalue rajoittuu etelässä Mainen osavaltioon. Ruokkia tavataan myös Grönlannissa. Laji luokitellaan elinvoimaiseksi. Euroopan kannaksi arvioidaan noin miljoona lintua.
Suomessa ruokki pesii ulkoluodoilla. Talveksi ruokit muuttavat sinne, missä meri ei jäädy, Euroopassa joskus jopa läntiselle Välimerelle asti. Kevätmuutto on huhti-toukokuussa, syysmuutto vaivihkaa elo-marraskuussa. Talvellakin voi nähdä ruokkeja eteläisillä merialueilla. Suomen pesimäkanta on noin 8 000 paria.
Ruokki munii paljaalle kalliolle kivilohkareen suojaan tai kallionhalkeamaan vuoren juurelle. Harmahtavia ja tummakuvioisia munia on vain yksi. Molemmat emot hautovat yhteensä noin viisi viikkoa. Untuvikko on muuten tumma, mutta on vatsapuolelta valkoinen. Se pysyttelee pesäkolossa 2–3 viikkoa, jonka aikana emot syöttävät sille kalaa. Emot houkuttelevat sen mereen, ja uivat sitten yhdessä ulapalle. Poikasen hoito jatkuu siellä useita viikkoja. Munii v-vll, pesii vasta 4–5-vuotiaana.
Ruokin pääravintoa on kala, jota se pyydystää sukeltamalla pitkiäkin matkoja veden alla. Ruokki voi sukeltaa sadan metrin syvyyteen. Myös äyriäiset ja muut meren selkärangattomat ovat sen ravintoa.
Ruokki on luokiteltu Suomessa elinvoimaiseksi ja se on rauhoitettu. Ruokin ohjeelliseksi korvaussummaksi on asetettu 420 euroa.
Vanhin suomalainen rengastettu ruokki on ollut 33 vuotta, 11 kuukautta ja 8 päivää vanha. Euroopan vanhin ruokki on ollut brittiläinen 42 vuoden ikäinen lintu.
Avainsanat: #kevät
Viikon luontokuva Supikoira
Kuva: Heikki Junnila Supikoira (Nyctereutes procyonoides) on alun perin Itä-Aasiasta kotoisin oleva pienikokoinen ja pitkäkarvainen koiraeläinlaji. Suomeen se on vaeltanut
Viikon luontokuva -Orava
Kuva: Heikki Junnila Orava (Sciurus vulgaris) on jyrsijöiden lahkoon kuuluva nisäkäslaji. Oravaa esiintyy Euraasian pohjoisosien metsissä ja suurimmassa osassa Eurooppaa.
Viikon luontokuva Isokoskelo
Kuva: Heikki Junnila Isokoskelo (Mergus merganser) on iso vesilintu, joka muistuttaa ruumiinmuodoltaan vähän silkkiuikkua. Isokoskelolla on uikkumainen mustavalkea vartalo, pitkähkö
Viikon luontokuva -Merihanhi
Kuva: Heikki Junnila Merihanhi on suurikokoinen harmahtava hanhi, jolla on iso pää ja kolmiomainen aprikoosinvärinen nokka. Koivet ovat vaaleanpunaiset. Siiven
Viikon luontokuva -Pajusirkku
Kuva: Heikki Junnila Pajusirkku (Schoeniclus schoeniclus) on sirkkujen sukuun kuuluva pieni, rannoilla elävä varpuslintu. Pajusirkun pituus on 14–16 cm ja
Viikon luontokuva -Hömötiainen
Kuva: Heikki Junnila Laji oli pitkään Suomessa runsaslukuisimpien lintujen joukossa. 2000-luvulla hömötiainen on taantunut Suomessa ensin vuonna 2015 vaarantuneeksi ja
