Kuva: Heikki Junnila
Pensaskerttu (Curruca communis) on kerttuihin kuuluva, pirteästi laulava pusikoiden lintu.
Pituus 13–15 cm, paino 14–16 g.
Pensaskertun vilahtaessa pensaikossa huomaa ensimmäiseksi ruosteenruskeat siiven yläpeitinhöyhenet, valkoisen kurkun ja pitkähkön pyrstön, joka usein on terhakasti pystyssä. Pensaskerttu on utelias ja melko peloton. Vanha koiras on keväällä kirkkaampi väreiltään, pää on harmaa ja kurkku laajalti puhtaanvalkoinen. Heinä–elokuisen sulkasadon jälkeen kaikki pensaskertut ovat hyvin samannäköisiä.
Elinympäristönä on kaikenlaiset pensaikot ja korkeavartisia ruohoja kasvavat avomaat, kuten niityt, kedot, laitumet, täytemaa-alueet, pihat ja puutarhat sekä pelto-ojien, teiden ja junaratojen varret. Metsän sisällä pensaskerttua ei tapaa. Ääniä on useita. Tyypillinen on ”väd-väd-väd…”, pitkinä sarjoina. Varoittaa pesällä käheästi surahtaen ja maiskuttavalla ”tsäk tsäk” äänellä. Laulu on hyvin reipas ja kiihkeä, lyhyt säe, jota voisi kuvailla vaikka näin: ”trii-tryy-tri-tryy-ti-ry”. Jotkut koiraat myös lavertelevat lehtokertun tapaan ja lisäävät säkeisiin matkintoja, jolloin laulu voi erehdyttävästi kuulostaa huonolta luhtakerttuselta. Kannattaa etsiä laulaja näkyviin.
Heinänkorsista rakennettu huteran näköinen pesä on matalalla pensaassa, risukasassa, vatukossa, nokkospuskassa tms. ruohokasvien varassa. Munintakausi alkaa toukokuun loppupuolella. Naaras munii tavallisesti 5 vaaleahkoa, pienipilkkuista munaa. Molemmat emot hautovat 11–12 vrk. Poikaset lähtevät pesästä jo ennen kuin osaavat kunnolla lentää, vajaan 2 viikon ikäisinä. Mahdollisesti jotkut parit pesivät kahdesti kesässä. Koiraalla voi olla 2 naarasta.
Kerttu on hyönteissyöjä, joka syö myös muita selkärangattomia. Loppukesällä syö marjoja.
Maailman populaation koko on noin 10 miljoonaa yksilöä.² Suomessa pesii 250 000–400 000 paria Lapin rajoille asti, pohjoisosissa laji on harvalukuinen. Pensaskerttu on muuttolintu, joka talvehtii Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Keväällä ensimmäiset palaavat vappuna ja pääosa toukokuun puolivälin jälkeen. Syysmuutto on elo–syyskuussa.
Vanhin suomalainen rengastettu pensaskerttu on ollut 5 vuotta 10 kuukautta 17 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut brittiläinen, vähintään 6 vuotta 1 kuukautta vanha yksilö.
Avainsanat: #kesä
Viikon luontokuva Supikoira
Kuva: Heikki Junnila Supikoira (Nyctereutes procyonoides) on alun perin Itä-Aasiasta kotoisin oleva pienikokoinen ja pitkäkarvainen koiraeläinlaji. Suomeen se on vaeltanut
Viikon luontokuva -Orava
Kuva: Heikki Junnila Orava (Sciurus vulgaris) on jyrsijöiden lahkoon kuuluva nisäkäslaji. Oravaa esiintyy Euraasian pohjoisosien metsissä ja suurimmassa osassa Eurooppaa.
Viikon luontokuva Isokoskelo
Kuva: Heikki Junnila Isokoskelo (Mergus merganser) on iso vesilintu, joka muistuttaa ruumiinmuodoltaan vähän silkkiuikkua. Isokoskelolla on uikkumainen mustavalkea vartalo, pitkähkö
Viikon luontokuva -Merihanhi
Kuva: Heikki Junnila Merihanhi on suurikokoinen harmahtava hanhi, jolla on iso pää ja kolmiomainen aprikoosinvärinen nokka. Koivet ovat vaaleanpunaiset. Siiven
Viikon luontokuva -Pajusirkku
Kuva: Heikki Junnila Pajusirkku (Schoeniclus schoeniclus) on sirkkujen sukuun kuuluva pieni, rannoilla elävä varpuslintu. Pajusirkun pituus on 14–16 cm ja
Viikon luontokuva -Hömötiainen
Kuva: Heikki Junnila Laji oli pitkään Suomessa runsaslukuisimpien lintujen joukossa. 2000-luvulla hömötiainen on taantunut Suomessa ensin vuonna 2015 vaarantuneeksi ja
