Kuva: Heikki Junnila
Närhi on 32–35 cm pitkä lintu, jonka siipien kärkiväli on 54–58 cm ja paino 140–185 g. Sen pääväri on punaisenharmaanruskea. Kurkku ja alaperä ovat vaaleat. Siipitaipeessa on vaaleansininen, mustaraidallinen lautuma. Nokan juuressa kurkun sivulla on leveä, musta viiksijuova ja päälaella on mustaa pitkittäisjuovitusta. Pyrstö on musta. Otsa- ja päälaenhöyhenet ovat usein pörhistettyinä. Närhen lento on epävarman näköistä ja hoippuvaa.
Närhen tavallisin ääni on voimakas, ruma rääkäisy, jota se käyttää sekä varoitus- että kutsuäänenä. Joskus se päästää tasaisesti laskevaa, hiirihaukkamaista vihellystä ”pijäh”. Närhen laulu on erikoinen pulputtavien, naputtavien, naukuvien ja karheiden, usein mekaanisen oloisten äänien sekoitus. Laulu on hiljaista ja kuuluu vain lähelle. Laulua kuulee harvoin, lähinnä alkukeväällä. Närhi oppii myös matkimaan kuulemiaan ääniä.
Närhellä on 34 alalajia. Laaja levinneisyysalue kattaa suurimman osan Euroopasta ja ulottuu Pohjois-Afrikassa Marokkoon ja Algeriaan sekä Aasiassa Mongoliaan, Kiinaan, Korean niemimaalle ja Japaniin. Suomessa närhi pesii Tunturi-Lappia lukuun ottamatta koko Suomessa.
Suomen pesimäkanta oli 1990-luvun lopulla 120 000–160 000 paria. Määrä on Suomessa vähentynyt kuitenkin merkittävästi ja on siksi keväällä 2019 liitetty punaiselle listalle silmälläpidettäviin. Osa närhistä vaeltaa syksyisin, tavallisesti lyhyitä matkoja, mutta joskus satojakin kilometrejä. Baltian rannikolla ja Puolassa havaitaan voimakasta närhimuuttoa syksyisin.
Närhi elää monenlaisissa metsissä, mutta se suosii pyökkejä, valkopyökkejä ja tammia. Pohjoiset populaatiot elävät myös havu- ja koivumetsissä. Suomessa sen ensisijainen elinympäristö on kangasmetsät, mutta sitä tavataan myös lehdoissa.
Närhi munii suurimmassa osassa Eurooppaa huhtikuun puolivälissä. Pesä on yleensä 4–6 metrin korkeudella rungon ja ison oksan haarassa. Närhi voi rakentaa pesänsä myös rakennuksen seinustalle tai kalliojyrkänteen hyllylle. Pesän rakentamiseen osallistuu kummatkin vanhemmista. Se on rakennettu kuivista risuista, ja pesämalja on vuorattu hienoilla juurilla ja karvoilla. Naaras munii yleensä 5–7 munaa. Munat ovat harmaanvihreitä ja ruskeatäpläisiä. Naaras hautoo munia 16–18 vuorokautta, jonka jälkeen molemmat emot ruokkivat poikasia noin kolme viikkoa.
Närhi on kaikkiruokainen lintu. Pesimäkaudella se syö pääosin erilaisia selkärangattomia, mutta se voi myös syödä muun muassa toisten lintujen munia, siemeniä ja marjoja. Syksyisin ja talvella närhet syövät jyviä, tammenterhoja ja pähkinäpensaan pähkinöitä. Syksyisin se kaivaa maahan pähkinöitä ja terhoja talven varalle. Yksi lintu voi piilottaa jopa noin 3 000 tammenterhoa kuukaudessa. Talvisin se vierailee lintulaudoilla.
Vanhin suomalainen rengastettu närhi on ollut 13 vuotta 5 kuukautta 29 päivää vanha.
Viikon luontokuva -Kalalokki
Kuva: Heikki Junnila Suomessa pesii noin 80 000 paria, joista noin 55 000 saaristossa. Kalalokki pesii koko Suomessa. Pääosa kannasta
Viikon luontokuva -Kettu
Kuva: Heikki Junnila Kettu eli punakettu (Vulpes vulpes) on koiraeläin. Se on maailman levinnein maalla liikkuva petoeläin, sen levinneisyysalue käsittää
Viikon luontokuva -Metsäkauris
Kuva: Heikki Junnila Metsäkauris on väritykseltään kesällä punaruskea ja talvella harmaanruskea. Ruskeankeltainen vatsapuoli ja posket ovat muuta ruumista vaaleammat, kuten
Viikon luontokuva -Uivelo
Kuva: Heikki Junnila Uivelo on telkkää hieman pienemmän uivelon pituus nokan kärjestä pyrstön kärkeen on 38–44 senttimetriä ja siipien kärkiväli
Viikon luontokuva -Merimetso
Kuva: Heikki Junnila Merimetso on iso, musta lintu, 77–94 cm pitkä ja sen siipien kärkiväli on 121–149 cm. Se painaa
Viikon luontokuva -Laulujoutsen
Kuva: Heikki Junnila Laulujoutsen pesii Euroopan ja Aasian pohjoisosissa Islannista Sahalinille. Pesimäalueen pohjoisrajan määrää se, että pesimäjärvessä pitää olla noin
