Kuva: Heikki Junnila
Metsäviklo on muuttolintu joka pesii Euroopan ja Aasian subarktisessa ilmastossa ja talvehtii Etelä-Euroopassa, Etelä-Aasiassa ja Afrikassa. Lintulaji saapuu Suomeen huhtikuussa ja lähtee syysmuutolle kesäkuusta alkaen elokuun loppuun.
Metsäviklon elinympäristöä ovat rikkonaiset metsäalueet, eritoten korvet, joissa on järviä, lampia ja jokia. Muuttoaikoina laji on myös märillä rantaniityillä. Metsäviklon ravintoa ovat hyönteiset, kotilot, madot, kasvien versot ja silmut.
Metsäviklon pesä on tavallisesti puussa vanhassa rastaan tai oravan pesässä. Naaras munii toukokuussa 4 munaa, joita molemmat puolisot hautovat noin 3 viikkoa. Poikaset ovat pesäpakoisia, ja ne joko hyppäävät maahan tai emot kantavat ne lähimmälle kosteikolle. Ne oppivat lentämään 3–4 viikon ikäisinä. Molemmat emot huolehtivat aluksi poikueesta, mutta naaras jättää huolenpidon koiraalle ennen kuin poikaset lentävät.
Linnun pituus on 20–24 cm, siipien kärkiväli 39–44 cm ja paino 50–120 g. Lintu muistuttaa liroa, mutta on selästä tummempi, lähes musta pienin valkein täplin, ja sen koivet ovat harmaanvihreät. Yläperä on kirkkaanvalkea rajoittuen jyrkästi tummaan selkään. Kutsuääni on voimakas ja melodinen ’tjyit–vit–vit’, varoitus hakkaava ’kip–kip–kip…’. Laulu esitetään soidinlennossa, ja se on erittäin miellyttävän kuuloinen nouseva ja laskeva sarja kutsuäänimäisiä säkeitä.
Metsäviklojen parimäärä Suomessa on 150 000–190 000 ja kanta on kasvava.Euroopassa pesii 616 000–1 050 000 paria.
Vanhin suomalainen rengastettu metsäviklo on ollut 5 vuotta, 9 kuukautta ja 2 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut vähintään 11 vuoden ja 6 kuukauden ikäinen brittiläinen lintu.
Viikon luontokuva -Sepelkyyhky
Kuva: Heikki JUNNILA Sepelkyyhky (Columba palumbus) on Suomen suurin kyyhkylaji. Vanhastaan lintua on kutsuttu myös toukomettiseksi. Suomessa levinneisyysalue ulottuu eteläisimmästä
Viikon luontokuva -Minkki
Kuva: Heikki Junnila Villiminkit ovat pääasiassa yö- ja hämäräeläimiä. Tarhasta karanneet minkit taas liikkuvat yleensä päivisin. Vuorokausirytmiin vaikuttaa kuitenkin suuresti
Viikon luontokuva -Kyhmyjoutsen
Kuva: Heikki Junnila Kyhmyjoutsen (Cygnus olor) on suuri valkoinen sorsalintu. Kyhmyjoutsenen nokka on punertava ja siinä on musta kyhmy, josta
Viikon luontokuva. -Merilokki
Kuva: Heikki Junnila Merilokki (Larus marinus) on suurin lokkilaji maailmassa, ja se pesii myös Suomessa. Aikuisen merilokin pää ja vartalo
Viikon luontokuva -Ampuhaukka
Kuva: Heikki Junnila Ampuhaukka (Falco columbarius) on jalohaukkoihin kuuluva pieni petolintu. Laji elää karuilla ja paljailla tunturialueilla pohjoisessa. Etelä- ja
Viikon luontokuva – Pikkukäpylintu
Kuva: Heikki Junnila Pikkukäpylintu (Loxia curvirostra) on kuusensiemeniin erikoistunut varpuslintu. Pikkukäpylinnun pituus nokan kärjestä pyrstön kärkeen on 16–19 cm, koiras on
