Kuva: Heikki Junnila
Laulurastas (Turdus philomelos) on varpuslintuihin kuuluva rastaslaji.
Laulurastas on selkäpuolelta harmaanruskea, rinta ja kyljet ovat mustapilkkuiset ja vatsa valkoinen. Jalat ovat pitkät, suuret silmät ovat tummat. Pituus on 20–22 cm, siipien kärkiväli 33–36 cm ja paino 60–70 g.
Ääni on kova tiksahdus ”tsik”. Varoittaa pesällä kiihkeällä säksätyksellä. Laulu on erittäin melodista ja monimuotoista. Koiras esittää sitä yleensä kuusen latvasta, ja tyyninä iltoina laulu kuuluu satojen metrien päähän. Kesä–heinäkuussa laji voi laulaa läpi yön.
Laulurastasta tavataan lähes koko Euroopassa. Välimerenmaissa kanta on hajanainen. Esiintyy myös paikoin Lähi-idässä ja keskisellä Venäjällä Kiinan rajoille asti. Euroopan populaatio on kooltaan 40–71 miljoonaa yksilöä. Suomessa laji pesii koko maassa, Lapissa harvalukuisempana. Suomen pesimäkanta on 800 000 – 1 200 000 paria.
Laulurastas muuttaa syys–lokakuussa Länsi- ja Etelä-Eurooppaan sekä Pohjois-Afrikkaan. Pääosa laulurastaistamme talvehtii Iberian niemimaalla. Keväällä se palaa huhti–toukokuussa, päämuuton sattuessa vapun tienoille. Se on yömuuttaja, ja hyvinä muuttoöinä voi taivaalta kuulla sen tiksahduksia satamäärin.
Elinympäristönä Suomessa on kuusivaltaiset havu- ja sekametsät. Voi pesiä varttuneessa havupuutaimikossa, jos sen tuntumassa on muutamia korkeita havupuita laulupuiksi. Etelä-Euroopassa laji on tavallinen puistojen ja puutarhojen pesimälintu, ja paljon pelottomampi kuin suomalaiset lajitoverinsa. Muuttoaikoina hyvin runsas ulkosaariston luodoilla.
Laulurastas on sukukypsä 9–12 kk:n iässä. Pesä tavallisesti matalalla nuoressa kuusessa tai katajassa, toisinaan korkeammalla, jopa 10 metrin korkeudella. Pesä on tehty ohuista risuista, sammalista ja jäkälästä, ja sen sisäpuoli on muurattu lahosta havupuusta ja linnun syljestä muodostuneella vahvalla massalla. Naaras munii tavallisesti 5 munaa toukokuun alkupuolella, joskus jo huhtikuun puolivälissä. Naaras hautoo noin 2 viikkoa. Poikaset lähtevät pesästä noin 2 viikon ikäisinä. Molemmat emot osallistuvat niiden ruokintaan. Tavallisesti laulurastaspari munii toisen pesyeen kesä–heinäkuussa. Laulurastas hylkää munapesänsä erittäin herkästi. Laulurastas on kaikkiruokainen ja syö hyönteisiä, matoja, nilviäisiä, etanoita ja kotiloita sekä marjoja ja hedelmiä.
Vanhin suomalainen rengastettu laulurastas on ollut 13 vuotta, 7 kuukautta ja 16 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut brittiläinen vähintään 17 vuoden ja 8 kuukauden ikäinen yksilö.
Avainsanat: #kesä
Viikon luontokuva -Ritarilude
Kuva: Heikki Junnila Ritarilude on kookas, 8,0–14,0 mm, pitkänomainen ludelaji. Väritys on räikeän punamusta ja värien rajat ovat terävät. Musta väri
Viikon luontokuva -Sääksi
Kuva: Heikki Junnila Sääksi eli vanhemmalta nimeltään kalasääksi, (Pandion haliaetus) on suurikokoinen petolintu, joka elää järvialueilla ja merenrannikoilla. Saaristossa levinneisyys
Viikon luontokuva -Metsäkirvinen
Kuva: Heikki Junnila Euroopassa elää arviolta 81–126 miljoonaa metsäkirvistä. Euroopan kanta muodostaa 25–49 prosenttia koko maailman populaatiosta, joten hyvin varovainen
Viikon luontokuva – Peukaloinen
Kuva: Heikki Junnila Peukaloinen (Troglodytes troglodytes) on peukaloisten heimoon kuuluva.varpuslintu. Se on toiseksi pienin Suomessa pesivä lintulaji, sitä pienempi on
Viikon luontokuva -Peippo
Kuva: Heikki Junnila Peippo (Fringilla coelebs) on peippojen heimoon kuuluva varpuslintu. Se on pajulinnun ohella Suomen runsaslukuisin lintulaji. Peippo on
Viikon luontokuva -Sepelkyyhky
Kuva: Heikki JUNNILA Sepelkyyhky (Columba palumbus) on Suomen suurin kyyhkylaji. Vanhastaan lintua on kutsuttu myös toukomettiseksi. Suomessa levinneisyysalue ulottuu eteläisimmästä
