Kuva: Heikki Junnila
Koskikara (Cinclus cinclus) on kottaraisen kokoinen pulleahko varpuslintu, joka sukeltaa ravintonsa virtaavista vesistä.
Koskikara on keskimäärin 20 senttimetriä pitkä. Koskikara on valkeaa rintalaikkua lukuun ottamatta mustanruskea ja lyhytpyrstöinen lintu. Siivet ovat lyhyet ja lento suoraviivaista. Se syöksähtelee ja sukeltelee koskissa palaten kivelle tai jään reunalle tähystämään.
Koskikarat pesivät Euroopan pohjoisimmissa osissa ja muuttavat etelämmäksi sulapaikkoihin talveksi. Suomessa pesii 250–300 paria, mutta talvehtii 5 000 – 10 000 yksilöä, jotka tulevat lähinnä Pohjois-Norjasta ja Koillis-Venäjältä. Koskikara esiintyy harvalukuisena Lapissa ja kiertelevänä Etelä- ja Keski-Suomessa.
Koskikara tekee puolipallon muotoisen pesänsä kallionkoloon tai sillan rakenteisiin, munia tulee 4–6 kappaletta maalis–huhtikuussa ja ainakin etelämpänä poikueita ehtii kasvaa kaksi tai kolme kesässä. Koskikaralle voi tehdä pöntön, jonka etureuna jätetään avoimeksi kynnyslistaa lukuun ottamatta. Pönttö kiinnitetään lähelle virtaavaa vettä esimerkiksi siltaan tai kallionseinämään.
Koskikara pyydystää vedestä ja kaivelee pohjakivien alta vesihyönteisiä, kotiloita, äyriäisiä, nilviäisiä ja kalanpoikasia.
Koskikara on Norjan kansallislintu. Viroksi sen nimi on ”vesipapp”, sillä linnun väritys muistuttaa papin tummaa pukua lipereineen. Myös tieteellisen nimen ”cinclus” tarkoittaa pyhää.
Avainsanat: #kesä
Viikon luontokuva -Kalalokki
Kuva: Heikki Junnila Suomessa pesii noin 80 000 paria, joista noin 55 000 saaristossa. Kalalokki pesii koko Suomessa. Pääosa kannasta
Viikon luontokuva -Kettu
Kuva: Heikki Junnila Kettu eli punakettu (Vulpes vulpes) on koiraeläin. Se on maailman levinnein maalla liikkuva petoeläin, sen levinneisyysalue käsittää
Viikon luontokuva -Metsäkauris
Kuva: Heikki Junnila Metsäkauris on väritykseltään kesällä punaruskea ja talvella harmaanruskea. Ruskeankeltainen vatsapuoli ja posket ovat muuta ruumista vaaleammat, kuten
Viikon luontokuva -Uivelo
Kuva: Heikki Junnila Uivelo on telkkää hieman pienemmän uivelon pituus nokan kärjestä pyrstön kärkeen on 38–44 senttimetriä ja siipien kärkiväli
Viikon luontokuva -Merimetso
Kuva: Heikki Junnila Merimetso on iso, musta lintu, 77–94 cm pitkä ja sen siipien kärkiväli on 121–149 cm. Se painaa
Viikon luontokuva -Laulujoutsen
Kuva: Heikki Junnila Laulujoutsen pesii Euroopan ja Aasian pohjoisosissa Islannista Sahalinille. Pesimäalueen pohjoisrajan määrää se, että pesimäjärvessä pitää olla noin
