Kuva: Heikki Junnila
Isolepinkäinen (Lanius excubitor) eli vanhalta nimeltään lapinharakka on pohjoisella havumetsävyöhykkeellä pesivä lepinkäislaji. Yleisväritykseltään vaaleanharmaan isolepinkäisen pyrstö on musta, mustilla siivillä on valkeaa kirjailua ja silmien ylitse kulkee musta naamio. Linnun pituus on 24–25 cm, siipien kärkiväli 30–36 cm ja paino 50–70 grammaa.
Isolepinkäinen pesii Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisosissa, mutta talvehtii etelässä. Tyypillisiä elinympäristöjä ovat rämeet, niityt, havumetsien reunat ja hakkuuaukeat. Naaras munii 3–8 munaa ja hautoo niitä 15–16 vuorokautta. Isolepinkäinen syö liskoja, jyrsijöitä, hyönteisiä.
Suomessa isolepinkäistä tavataan harvalukuisena aukeiden maiden pesimälintuna koko maassa Ahvenenmaata lukuun ottamatta. Suomen pesimäkannaksi on arvioitu 4 000 – 8 000 paria. Isolepinkäistä tavataan runsaimpana Länsi- ja Pohjois-Suomessa. Kanta on taantunut selvästi 1970-luvun huippuvuosista ja lintu on luokiteltu uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettävien lajien joukkoon.
Isolepinkäinen syö ensisijaisesti myyriä ja hiiriä. Joskus ravinnosta yli 90% on pikkujyrsijöitä. Pikkulintuja, päästäisiä, liskoja ja sammakoita esiintyy myös ravintovalikoimassa. Lisäksi lintu syö myös jonkin verran isoja hyönteisiä, kuten kovakuoriaisia, heinäsirkkoja, kaskaita, mesipistiäisiä, matoja, hämähäkkejä ja kotiloita. Hyönteisravinnon määrä ei yleensä ylitä 15% kokonaisravinnosta. Poikkeustapauksissa laji voi myös ruokailla haaskoilla tai syödä metsämarjoja. Saalistustapana on tähystely korkealta n. 2-15 metrin korkuiselta tähystyspaikalta, josta lintu syöksyy saaliin kimppuun. Isolepinkäinen voi myös käyttäytyä haukan tapaan ja lekutella paikallaan saalista tähystäessään. Lintu varastoi myös usein ravinnoksi saamiaan pikkunisäkkäitä seivästämällä niitä oksanhakoihin tai piikkilangoille.
Viikon luontokuva -Harmaasorsa
Kuva: Heikki Junnila Harmaasorsa (Mareca strepera, syn. Anas strepera) on harmaan sävyinen sorsalintu. Suomessa harmaasorsa esiintyy levinneisyysalueensa pohjoisrajoilla. Suomen ensimmäinen
Viikon luontokuva -Kyykäärme
Kuva: Heikki Junnila Kyy eli kyykäärme (Vipera berus) on kyykäärmeiden (Viperidae) heimoon kuuluva käärme. Kyy on maailman pohjoisin käärmelaji ja
Viikon luontokuva -Ritarilude
Kuva: Heikki Junnila Ritarilude on kookas, 8,0–14,0 mm, pitkänomainen ludelaji. Väritys on räikeän punamusta ja värien rajat ovat terävät. Musta väri
Viikon luontokuva -Sääksi
Kuva: Heikki Junnila Sääksi eli vanhemmalta nimeltään kalasääksi, (Pandion haliaetus) on suurikokoinen petolintu, joka elää järvialueilla ja merenrannikoilla. Saaristossa levinneisyys
Viikon luontokuva -Metsäkirvinen
Kuva: Heikki Junnila Euroopassa elää arviolta 81–126 miljoonaa metsäkirvistä. Euroopan kanta muodostaa 25–49 prosenttia koko maailman populaatiosta, joten hyvin varovainen
Viikon luontokuva – Peukaloinen
Kuva: Heikki Junnila Peukaloinen (Troglodytes troglodytes) on peukaloisten heimoon kuuluva.varpuslintu. Se on toiseksi pienin Suomessa pesivä lintulaji, sitä pienempi on
