Kuva: Heikki Junnila
Haarapääsky (Hirundo rustica) on pääskyjen heimoon kuuluva muuttolintu, joka on helposti tunnistettavissa pyrstön kaksihaaraisesta muodosta.
Haarapääsky on 19–22 cm pitkä ja painaa 13–20 grammaa. Pitkien pyrstöjouhien vuoksi se on mahdollista sekoittaa vain ruostepääskyyn. Selkä on sinisenmusta, yläperä ei vaalea, mutta pyrstösulissa vaaleita pikkutäpliä. Kurkussa ja otsassa punainen laikku. Pyrstön uloimmat sulat huomattavasti sisempiä pitemmät, naaraalla hieman lyhyemmät kuin koiraalla. Alapuoli vaihtelevan värinen, Euroopassa valkea tai hiukan kermanvärinen, Vähässä-Aasiassa ruosteensävyisempi ja Egyptissä voimakkaan ruskeanpunainen. Nuorilla haarapääskyillä on syksyllä vain 1 cm pitkät pyrstöjouhet, otsa ja kurkku ovat vaaleat, ruosteenruskehtavat, ja rintajuova on harmaanruskea. Poikaset ovat niukasti harmaanuntuvaisia; kita keltainen, suupielet lähes valkoiset. Laulu on iloista lirkutusta, joka päättyy tukahdutettuun narinaan.
Suomessa laji pesii koko maassa, Tunturi-Lapissa harvinaisena. Pesimäkanta Suomessa on 150 000 – 200 000 paria. Suomeen haarapääskyt saapuvat vapusta alkaen, ensimmäisiä haarapääskyjä voi nähdä Suomessa jo huhtikuun loppupuolella, syysmuutto on elo–syyskuussa. Suomessa pesivät haarapääskyt talvehtivat eteläisessä Afrikassa. Kaikilla haarapääskyillä on täydellinen sulkasato talvehtimisalueilla, minkä jälkeen eri ikäluokkia ei voi erottaa toisistaan.
Haarapääsky pesii ennen kaikkea maaseudulla, missä on runsaasti ulkorakennuksia, myös kaupunkien laitamilla ja teollisuusalueilla. Pesii rakennuksen sisällä, kattohirren päällä tai vastaavanlaisessa paikassa. Joskus harvoin pesä rakennetaan räystään tai muun ulokkeen alle paremman paikan puuttuessa. Myös vanha räystäspääskynpesä voi korjailun jälkeen kelvata pesintään. Puolisot rakentavat yhdessä kuppimaisen, päältä avoimen pesän ruohosta, korsista ja savesta, ja vuoraavat sen korsilla tai höyhenillä. Usein sama pesä on käytössä monta vuotta ja sitä vain vähän korjaillaan keväällä. Naaras munii 4–6 valkoista, punaruskeapilkkuista munaa. Se hautoo niitä noin kaksi viikkoa. Yhden kesän aikana saattaa olla kaksi poikuetta ja ensimmäisen poikueen poikaset voivat syöttää toisen poikasia. Molemmat vanhemmat ruokkivat poikasia. Poikaset lähtevät pesästä noin kolmiviikkoisina.
Haarapääskyt syövät lentäviä hyönteisiä, mutta myös jonkin verran hämähäkkejä.
Vanhin suomalainen rengastettu haarapääsky on ollut seitsemän vuotta, yhden kuukauden ja 24 päivää vanha.
Lähde: Wikipedia
Viikon luontokuva -Punasotka
Kuva: Heikki Junnila Punasotka (Aythya ferina) on keskikokoinen sorsalintu. Punasotka on yleensä noin 42–49 cm pitkä ja painaa noin 700–970 g. Varsinkin
Viikon luontokuva -Valkoposkihanhi
Kuva: Heikki Junnila Valkoposkihanhi (Branta leucopsis) on pohjoisella pallonpuoliskolla elävä keskikokoinen hanhilaji. Se muuttaa Pohjoisen jäämeren pesimäalueiltaan talveksi Pohjanmeren alueelle.
Viikon luontokuva -Tylli
Kuva: Heikki Junnila Tylli (Charadrius hiaticula) on kahlaajiin kuuluva rantalintulaji. Tyllillä on harmaanruskea selkä ja siivet, valkea vatsa ja musta
Viikon luontokuva – Rantasipi
Kuva: Heikki Junnila Rantasipi (Actitis hypoleucos) on yleensä noin 20 senttimetriä pitkä, vesistöjen liepeillä pesivä kurppien heimoon kuuluva kahlaaja. Sen
Viikon luontokuva -Punajalkaviklo
Kuva: Heikki Junnila Punajalkaviklo (Tringa totanus) on punajalkainen kahlaaja. Lajin nimesi Carl von Linnè 1758. Punajalkaviklolla on kirkkaanpunaiset, lähes
Viikon luontokuva -Pikkukuovi
Kuva: Heikki Junnila Pikkukuovi (Numenius phaeopus) on runsaslajiseen kurppien (Scolopacidae) lintuheimoon kuuluva kahlaaja. Linnun pituus on 37–45 cm, siipien kärkiväli
