Kuva: Heikki Junnila
Haarapääsky (Hirundo rustica) on pääskyjen heimoon kuuluva muuttolintu, joka on helposti tunnistettavissa pyrstön kaksihaaraisesta muodosta.
Haarapääsky on 19–22 cm pitkä ja painaa 13–20 grammaa. Pitkien pyrstöjouhien vuoksi se on mahdollista sekoittaa vain ruostepääskyyn. Selkä on sinisenmusta, yläperä ei vaalea, mutta pyrstösulissa vaaleita pikkutäpliä. Kurkussa ja otsassa punainen laikku. Pyrstön uloimmat sulat huomattavasti sisempiä pitemmät, naaraalla hieman lyhyemmät kuin koiraalla. Alapuoli vaihtelevan värinen, Euroopassa valkea tai hiukan kermanvärinen, Vähässä-Aasiassa ruosteensävyisempi ja Egyptissä voimakkaan ruskeanpunainen. Nuorilla haarapääskyillä on syksyllä vain 1 cm pitkät pyrstöjouhet, otsa ja kurkku ovat vaaleat, ruosteenruskehtavat, ja rintajuova on harmaanruskea. Poikaset ovat niukasti harmaanuntuvaisia; kita keltainen, suupielet lähes valkoiset. Laulu on iloista lirkutusta, joka päättyy tukahdutettuun narinaan.
Suomessa laji pesii koko maassa, Tunturi-Lapissa harvinaisena. Pesimäkanta Suomessa on 150 000 – 200 000 paria. Suomeen haarapääskyt saapuvat vapusta alkaen, ensimmäisiä haarapääskyjä voi nähdä Suomessa jo huhtikuun loppupuolella, syysmuutto on elo–syyskuussa. Suomessa pesivät haarapääskyt talvehtivat eteläisessä Afrikassa. Kaikilla haarapääskyillä on täydellinen sulkasato talvehtimisalueilla, minkä jälkeen eri ikäluokkia ei voi erottaa toisistaan.
Haarapääsky pesii ennen kaikkea maaseudulla, missä on runsaasti ulkorakennuksia, myös kaupunkien laitamilla ja teollisuusalueilla. Pesii rakennuksen sisällä, kattohirren päällä tai vastaavanlaisessa paikassa. Joskus harvoin pesä rakennetaan räystään tai muun ulokkeen alle paremman paikan puuttuessa. Myös vanha räystäspääskynpesä voi korjailun jälkeen kelvata pesintään. Puolisot rakentavat yhdessä kuppimaisen, päältä avoimen pesän ruohosta, korsista ja savesta, ja vuoraavat sen korsilla tai höyhenillä. Usein sama pesä on käytössä monta vuotta ja sitä vain vähän korjaillaan keväällä. Naaras munii 4–6 valkoista, punaruskeapilkkuista munaa. Se hautoo niitä noin kaksi viikkoa. Yhden kesän aikana saattaa olla kaksi poikuetta ja ensimmäisen poikueen poikaset voivat syöttää toisen poikasia. Molemmat vanhemmat ruokkivat poikasia. Poikaset lähtevät pesästä noin kolmiviikkoisina.
Haarapääskyt syövät lentäviä hyönteisiä, mutta myös jonkin verran hämähäkkejä.
Vanhin suomalainen rengastettu haarapääsky on ollut seitsemän vuotta, yhden kuukauden ja 24 päivää vanha.
Lähde: Wikipedia
Viikon luontokuva -Rupikonna
Kuva: Heikki Junnila Rupikonna (Bufo bufo), arkikielessä joskus rupisammakko, on konnalaji, jota tavataan lähes koko Euroopassa, Irlantia, Pohjois-Skandinaviaa ja joitakin
Viikon luontokuva Supikoira
Kuva: Heikki Junnila Supikoira (Nyctereutes procyonoides) on alun perin Itä-Aasiasta kotoisin oleva pienikokoinen ja pitkäkarvainen koiraeläinlaji. Suomeen se on vaeltanut
Viikon luontokuva -Orava
Kuva: Heikki Junnila Orava (Sciurus vulgaris) on jyrsijöiden lahkoon kuuluva nisäkäslaji. Oravaa esiintyy Euraasian pohjoisosien metsissä ja suurimmassa osassa Eurooppaa.
Viikon luontokuva Isokoskelo
Kuva: Heikki Junnila Isokoskelo (Mergus merganser) on iso vesilintu, joka muistuttaa ruumiinmuodoltaan vähän silkkiuikkua. Isokoskelolla on uikkumainen mustavalkea vartalo, pitkähkö
Viikon luontokuva -Merihanhi
Kuva: Heikki Junnila Merihanhi on suurikokoinen harmahtava hanhi, jolla on iso pää ja kolmiomainen aprikoosinvärinen nokka. Koivet ovat vaaleanpunaiset. Siiven
Viikon luontokuva -Pajusirkku
Kuva: Heikki Junnila Pajusirkku (Schoeniclus schoeniclus) on sirkkujen sukuun kuuluva pieni, rannoilla elävä varpuslintu. Pajusirkun pituus on 14–16 cm ja
