Kuva: Heikki Junnila
Punarinta on värikäs, hyvin kaunis ja palleromainen pikkulintu. Sen palleromaista muotoa korostaa lyhyt pyrstö, jota se pitää usein koholla. Se hieman roikottaa istuessaan siipiään. Sillä on tummat ja suuret silmät, kuten yleensäkin hämärissä tiheiköissä elävillä lajeilla. Luonteeltaan punarinta on utelias. Se saattaa jopa hyppelehtiä sitä liikkumattomana tarkkailevan ihmisen jalkojen juureen.
Punarinnalla on pituutta 12,5 – 15 senttimetriä. Punarinnan otsa, leuka, kurkku, rinta ja osittain posketkin ovat lämpimän ruosteenpunaiset tai toisin saman ilmaisten oranssinpunaiset. Selkäpuolelta se on yhtenäisen harmaanruskea. Vatsa on valkea ja kupeet sekä rinnan ja kaulan sivut savunharmaat. Sukupuolet ovat samannäköiset.
Pesä on tavallisesti maassa kolossa tai kiven alla, kannon tai mättään kupeella, matalalla pensaassa tai risukasassa. Se voi olla myös rakennuksessa tai matalalla olevassa linnunpöntössä. Muninta alkaa toukokuussa. Munia 4–6, valkoisia ja ruskehtavapilkkuisia. Naaras hautoo 2 viikkoa. Poikaset lähtevät pesästä kaksiviikkoisina. Pesii tavallisesti kaksi kertaa kesässä, toinen pesue on juhannuksen tienoilla.
Punarinta on muuttolintu pohjoisessa ja idässä. Suomeen punarinnat saapuvat huhti-toukokuussa ja syysmuutto tapahtuu syys-lokakuussa. Suomessa pesivät punarinnat talvehtivat lähinnä Euroopan eteläosissa. Jotkin yksilöt yrittävät talvehtimista Suomessakin.
Punarinta käyttää ravinnokseen hyönteisiä ja maanpinnan pikkueläimiä sekä marjoja ja hedelmiä. Talvisin punarinta käy myös ruokintapaikoilla, joilla se syö maapähkinämursketta.
Lähde: Wp
Uutissi Turust 12.5 -ei virallissi mut torellissi

Uutissi Turust. Uutispuristimena Vähä Heikkilä morjens. ooo Turun ratikan suunnittelu vaaj jatkuu ja jatkuu. Sevverran kuulin et maanpualustuksellisist syist
Uutissi Turust 5.5 -ei virallissi mut torellissi

Uutissi Turust. Uutislekkerinä Vähä Heikkilä morjens. ooo Lääkäreitten aika pakkaa menemä lomakkeiren täyttämiseen ja muuhun pyrokratian pyärittämiseen. Yks entinen
Mitä äidille lahjaksi viikon pääst?

❤️ Lämmin ja henkilökohtainen Itse kirjoitettu kirje tai kortti: Kerro, mitä arvostat hänessä. Aito, käsinkirjoitettu viesti koskettaa usein eniten. Valokuvakirja
Vapun vieton historia on monivaiheinen ja se ulottuu pitkälle keskiajalle asti.

1. Alkuperä: Pyhä Valpuri Vapun nimi juontaa juurensa 700-luvulla eläneeseen pyhään Valpuriin (Saint Walburga), joka oli englantilainen luostarinjohtaja Saksassa.
Mämmi ”ilman mitään krumeluureja”

Mämmin historia on yllättävän pitkä ja mielenkiintoinen – se juontaa juurensa jopa keskiajalle, ja mahdollisesti vielä kauemmas. Vaikka nykyisin mämmi
Mistä ne pääsiäispuput oikein tuli?

Mistä ne pääsiäispuput oikein tuli? Vaikka pääsiäiseen Suomessa on perinteisesti kuulunut virpomista, pajunkissoja ja mämmiä, on monelle tuttu myös