Hankintalakiin ja jätelakiin kaavaillut muutokset vaikuttavat siihen, kenelle kuntien jätelaitokset voivat tuottaa palveluja jatkossa. Muutokset ovat nostamassa asukkaiden kustannuksia merkittävästi ja vähentämässä jätteiden hyötykäyttömahdollisuuksia.
Hankintalakiin suunniteltu muutos estäisi jatkossa elinkeinoelämää käyttämästä kuntien jätelaitosten tuottamia kierrätys- ja hyödyntämispalveluja. EU-direktiivissä on rajattu kunnan sidosyksikön markkinaehtoisten palvelujen tarjoamisen rajaksi 20 % liikevaihdosta. Valtioneuvoston esityksessä raja on 5 % ja kattosumma 500 000 euroa. Lounais-Suomen Jätehuollossa (LSJH) esitetty kattosumma tarkoittaisi käytännössä enää alle 2 %:n osuutta liikevaihdosta. Osuus on hyvin pieni, noin 5 % jo tälläkin hetkellä, koska pääosa markkinoilla tarjotuista palveluista on siirretty LSJH:n osakkuusyhtiöön, Ekopartnerit Turku Oy:hyn.
LSJH:n markkinaehtoiset tulot kertyvät pääosin lievästi pilaantuneiden maiden ja yritysjätteen käsittelylaitosten rejektien vastaanotosta sekä hyödyntämisestä kaatopaikkojen sulkemisessa. Jatkossa jouduttaisiin käyttämään sulkemisrakenteissa ostosoraa ja neitseellisiä maa-aineksia. Yritysten hyödyntämiskelvottomia jätteitä vastaanotetaan tällä hetkellä loppusijoitukseen ja kaatopaikkojen maisemointiin. Rajoitusten myötä yritysten on löydettävä asianmukainen kaatopaikka muualta.
Kaavaillut lakiuudistukset vaarantaisivat erityisesti pk-yrityksien jätehuoltopalvelut jätekeskuksissa, lajitteluasemilla sekä saaristoalueilla.
Jätekeskusten alueita on hyödynnetty optimaalisesti myöntämällä käyttöoikeuksia yrityksille ja tarjoamalla perusinfran palveluita. Tämä ja muut kiertotaloutta edistävät yrityskumppanuudet sekä niiden kehittäminen ovat lakiuudistusten myötä lopetusuhan alla.
Jätelain muutos vaikeuttaisi jätehuoltoyhteistyötä omistajakuntien kanssa
Jätelakiin kaavailtu muutos rajaisi muun muassa julkisten palvelujen tuottajat kuntien jätehuoltopalveluiden ulkopuolelle. Rajaus koskisi esimerkiksi terveyskeskusten, julkisen hallinnon ja koulujen jätteitä. Muutos estäisi myös kuntien kiinteistöjä käyttämästä oman kunnan jätehuoltopalveluja. Mikäli asiakaskuntaa rajattaisiin näin jyrkästi, jäisivät olemassa olevat jätehuollon rakenteet yksin asukkaiden kustannettavaksi.
Lounais-Suomen Jätehuolto tekee yhteistyötä kuntien ja muiden julkisten palvelujen kanssa jätehuollon toimivuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi. Työ on ollut tarpeellista ja tuloksellista. Pentti Korrento, Raision kiinteistötyönjohtaja kertoo:
– Meillä Raision kaupungin tilapalveluissa yhteistyö kuntaomisteisen jätehuoltoyhtiön kanssa on koettu ensiarvoisen tärkeäksi.
Korrento kokee, että yksittäisellä kunnalla harvoin on resursseja ja asiantuntemusta seurata tiiviisti nopeasti muuttuvaa jätehuollon toimintakenttää ja lainsäädäntöä.
– Työmäärä vähenee huomattavasti, kun oma jätehuoltoyhtiö hoitaa kilpailuttamisen. Saamme urakoitsijoista riippumatonta, puolueetonta ja avointa asiantuntija-apua. Kuntaomisteinen jätehuoltoyhtiö pystyy tarjoamaan useamman urakoitsijan palveluita. Maksuton neuvonta kattaa paitsi suunnittelun, myös henkilökunnan koulutuksen lajittelun ja materiaalitehokkuuden asioissa. Totta kai haluaisimme nähdä yhteistyön jatkuvan näin, Korrento painottaa.
Lisätietoja antavat:
toimitusjohtaja Jukka Heikkilä, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy, puh. 020 728 2101, jukka.heikkila(at)lsjh.fi
kiinteistötyönjohtaja Pentti Korrento, Raision kaupunki, puh. 0400 526517, pentti.korrento(at)raisio.fi
