Joka viides suomalainen kärsii siitepölyallergiasta.

 

Noin 20 % suomalaisista on allergisia siitepölylle. Taipumus allergiaan on perinnöllistä, mutta myös ympäristötekijöiden arvellaan vaikuttavan allergioiden kehittymiseen. Siitepölyallergia on harvinaista alle 2-vuotiailla, mutta yleisyys lisääntyy iän myötä.

 

Siitepölyallergia ja allerginen nuha

Allergiassa ihmisen elimistö on kehittänyt vasteen allergiaa aiheuttavaa ainetta eli allergeenia vastaan. Allergiassa immuunijärjestelmä reagoi allergeeniin, esimerkiksi siitepölyyn, ikään kuin se olisi uhka vaikka allergeenit eivät todellisuudessa ole vaarallisia. Allergia voi välittyä useammalla eri mekanismilla. Yleisin on niin sanottu välitön allergia, joka välittyy elimistön valmistaman vasta-aineen, immunoglobuliini E:n kautta.

  • Välittömässä allergisessa reaktiossa elimistö reagoi nopeasti – usein jopa minuuteissa – kohdatessaan allergeenin, kuten esimerkiksi siitepölyhiukkasen.
  • Kun allergeeni – kuten siitepölyhiukkanen kiinnittyy esimerkiksi limakalvolle, reagoi se vasta-aineiden kanssa vapauttaen immuunipuolustuksen soluista histamiinia ja muita välittäjäaineita, jotka aiheuttavat allergisen reaktion: kutinan tai allergisen nuhan.

Allergista nuhaa potee noin 25 % suomalaisista. Suurimmalle osalle allergisen nuhan aiheuttaa siitepöly. Allergisessa nuhassa oireita tulee, kun allergeenille herkistynyt henkilö altistuu riittävän suurelle määrälle allergeeniä.

  • Allergisen nuhan oireita ovat aivastelu, nenän tukkoisuus ja kirkas vuoto nenästä.
  • Myös silmäoireet ovat yleisiä: silmät kutiavat, punoittavat ja vetistävät silmän sidekalvon tulehduksen eli konjunktiviitin takia.
  • Allergista nuhaa sairastavista noin 20 %:lla esiintyy astmaoireita.

Siitepölykausi alkaa aikaisemmin ja kestää pidempään

Kausiluonteisen siitepölyallergian oireita aiheuttavat keväällä ensimmäisenä kukkivat lehtipuut, keskikesällä heinät ja loppukesästä pujo. Ilmaston lämpeneminen on jo aikaistanut siitepölykautta Suomessa noin kahdella viikolla. Ilmastonmuutoksen johdosta lehtipuiden määrä on lisääntynyt, mikä puolestaan on lisännyt ilmassa olevaa siitepölymäärää.

Siitepölykauden alkamisaikaan vaikuttaa lämpötila, joten eri vuosina siitepölykausi alkaa hieman eri aikoina. Etelä-Suomessa allergiaoireita voi aiheuttaa jo tammi-helmikuussa etelästä ilmavirtojen mukana saapuva siitepöly.

  • Siitepölykauden aloittavat keväällä aikaisin kukkivat leppä ja pähkinäpensas.
  • Koivun kukinta tapahtuu huhti–kesäkuussa. Suurin osa koivuallergikoista saa oireita myös lepän ja pähkinäpensaan siitepölystä.
  • Heinät kukkivat toukokuusta elokuulle: heinille allergiselle pahinta aikaa on heinäkuu.
  • Pujon kukinta alkaa heinäkuun puolivälissä ja voi jatkua aina yöpakkasiin asti.

Siitepölyn määrään vaikuttaa myös niin kellonaika kuin sääkin. Vähiten siitepölyä on aamuisin ja iltaisin sekä sateisina päivinä, eniten taas tuulisella ja aurinkoisella säällä.

Katso ajantasainen siitepölytilanne täältä ja aloita oireenmukainen siitepölyallergian hoito ajoissa. Jo siinä vaiheessa, kun siitepölyn määrä ilmassa on vähäinen.

www.allergiaan.fi

Näytä kaikki yritykset