Kuva: Heikki Junnila
Suomen pesimäkanta on noin 4 000 paria, mistä sisämaapesijöiden osuus on 50–100 paria. Muuttolintu, joka saapuu Suomeen huhtikuussa ja lähtee pois heinä-elokuussa. Arktisten alueiden pesimälinnut muuttavat Suomen yli toukokuussa.
Lajia tavataan rannikoilla, hiekkarannoilla, meren saarilla, järvien ja jokien rannoilla, kosteikoissa ja viljelysmailla.
Musta pää ja selkä, mustat valkoläikkäiset siivet ja pyrstö, valkea rinta ja vatsapuoli. Punaiset jalat ja punainen vahva nokka. Nuoren linnun selkä on ruskehtavan tummanharmaa, ja sen nokan kärki on tumma. Ääni on raikuvan kova, kimeä ’piik’. Muutkin äänet ovat kauaskantavia ja saariston luontoa elävöittäviä kiljahteluja.
Pituus 40–49 cm Siipien kärkiväli 80 cm Paino 330–750 g.
Pesä on vaatimaton maakuoppa soraisella alustalla muutama metri vesirajasta. Munia on 3 kappaletta, mikä on poikkeuksellista kahlaajalle, joilla normaalisti on 4 munaa. Haudonta-aika on noin 4 viikkoa, molemmat aikuiset hautovat. Poikaset oppivat lentämään 5 viikon iässä. Päinvastoin kuin muut kahlaajat, meriharakat ruokkivat poikasiaan. Emot noukkivat vedestä poikasille pikkueläimiä. Monissa kaupungeissa meriharakka on alkanut pesiä rakennusten tasakatoilla.
Vanhin suomalainen rengastettu meriharakka on ollut 23 vuotta 11 kuukautta 10 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut saksalainen, peräti 43 vuoden 4 kuukauden ikäinen yksilö.
Viikon luontokuva -Kuovi

Kuva: Heikki Junnila Kuovi eli vanhalta nimeltään isokuovi (Numenius arquata) on Euroopan suurin kahlaajalaji. Tämä varhain palaava muuttolintu esiintyy myös
Viikon luontokuva -Metsäviklo

Kuva: Heikki Junnila Metsäviklo on muuttolintu joka pesii Euroopan ja Aasian subarktisessa ilmastossa ja talvehtii Etelä-Euroopassa, Etelä-Aasiassa ja Afrikassa. Lintulaji
Viikon luontokuva -Mustaviklo

Kuva: Heikki Junnila Mustaviklo (Tringa erythropus) on pilkullinen kahlaaja. Linnun pituus on 30 cm, paino 100–230 g ja siipien kärkiväli
Viikon luontokuva -Isoapollo

Kuva: Heikki Junnila Isoapollo on huomattavan kookas, valkoinen perhonen. Etusiiven kärkiosassa on laajahko, läpikuultava alue. Keskempänä siivellä on kookkaita mustia
Viikon luontokuva -Ruokokerttunen

Kuva: Heikki Junnila Ruokokerttunen (Acrocephalus schoenobaenus) on kerttusiin kuuluva varpuslintu. Aikuisella yksilöllä on raidallinen ruskea, hieman kirjava selkä ja vaalea
Viikon luontokuva -Naurulokki

Kuva: Heikki Junnila Suomessa ensimmäinen naurulokkiyhdyskunta havaittiin muutamia vuosia ennen vuotta 1811 Paraisten Kuitialla. Muutaman kymmenen yksilön suuruinen yhdyskunta viihtyi