Kuva: Heikki Junnila
Järripeipon voi nähdä nyt muutolla ja lintujen ruokintapaikalla – välillä talvellakin lintulaudalla, vaikka lähes koko järrin pesimäkanta muuttaa. Järripeipot hakeutuvat mieluusti ruokinnoille. Ne syövät erilaista siemenravintoa ja marjoja. Auringonkukansiemenet ja hienoksi murskattu maapähkinä ovat energiapitoisina hyvää tarjottavaa.
Järripeippo on erityisen omasävyinen, kaunisvärinen lintu. Kansanomaisena nimenä järristä käytetään myös nimeä härkäpeippo. Järripeippo on boreaalisen vyöhykkeen lintu ja sen levinneisyys ulottuu Skandianaviasta kauas Itä-Siperiaan. Täkäläinen kanta talvehtii Länsi-Euroopassa, tuhatkunta yksilöä Suomessakin. Järripeipon kanta on runsas, mutta sekin on ollut laskussa. Järrin levinneisyys Suomessa on vahvasti painottunut pohjoiseen. Siksi se ei ole etelässä niin tunnettu, mutta Lapissa hyvin tuttu.
Ajankohtaiseksi järrin tekee juuri nyt se, että järripeipon muutto on edelleen menossa, marraskuulle saakka ja toisaalta se, että järripeipon voi päästä nyt mukavasti näkemään ruokinnalla ja lintulaudalla.
Viikon luontokuva -Kiuru
Kuva: Heikki Junnila Kiuru (Alauda arvensis) eli leivonen tai leivo on pienikokoinen vaaleanruskea varpuslintu. Tunnusomaisena piirteenä kiurulla on päälaella sijaitseva
Viikon luontokuva -Metso
Kuva: Heikki Junnila Metso (Tetrao urogallus) on metsäkanalintu. Suomen kanalinnuista se on suurin. Koirasmetso on väritykseltään mustan-, ruskean- ja harmaankirjava.
Viikon luontokuva -Tilhi
Kuva: Heikki Junnila Tilhi on tanakka, kottaraisen kokoinen lintu. Sen pituus on 18–20 senttimetriä ja siipiväli 32–36 senttimetriä. Paino on
Viikon luontokuva -Pyy
Kuva: Heikki Junnila Pyy on pieni kyyhkyn kokoinen metsäkanalintu. Se on noin 34–39 cm pitkä ja painaa noin 250–450 grammaa.
Viikon luontokuva -Viherpeippo
Kuva: Heikki Junnila Viherpeippo pesii metsiköissä ja puistoissa ja se on hyvin sopeutunut kulttuurimaisemaan ja hyötyy selvästi talviruokinnasta. Pesiviä pareja
Viikon luontokuva -Harakka
Kuva: Heikki Junnila Harakan suomenkielinen nimi on balttilaisperäinen, ja nimi on suomessa vanha ja vakiintunut. Keuruulla harakasta käytettiin myös nimeä
