Kuva: Heikki Junnila
Isoapollo eli apollo on hyvin iso valkoinen perhonen. Siipien kärkiväli on 62–94 mm. Naaras on koirasta kookkaampi.
Etusiiven ulkoreunassa on leveähkö läpikuultava alue. Keskempänä etusiivessä on kookkaita mustia laikkuja. Takasiivessä on kaksi mustakehäistä punaista silmätäplää, joiden keskus on valkoinen. Takasiiven alapuolella, varsinkin siiven tyvessä, näkyy lisää mustareunaisia punaisia täpliä. Naaraalla on siivissään enemmän tummaa kehnää kuin koiraalla.
Apollo esiintyy harvinaisena Lounais-Suomen saaristossa ja Ahvenanmaalla. Läntisellä Uudellamaalla elää erillinen sisämaakanta. Apollo on erittäin uhanalainen ja rauhoitettu.
Apollo on hyvin paikkauskollinen, mutta ruokailulennot saattavat ulottua satojen metrien päähän kotikalliolta. Perhosen lepattavaan lentoon liittyy lyhyitä liito-osuuksia. Lähellä seisova voi kuulla pergamenttimaisten siipien ”havinaa”. Perhonen hakeutuu kukkiin yleensä aamupäivällä ja tauon jälkeen uudelleen myöhään iltapäivällä. Kukilla ruokaileva perhonen ei ole säikky ja sietää yleensä hyvin valokuvaajan läsnäolon. Naaraat parittelevat heti kuoriuduttuaan koteloista. Parittelun yhteydessä koiras erittää nestettä, joka kiinnittyy ja kovettuu naaraan takaruumiiseen muodostaen pergamenttimaisen ”parittelutaskun”, piikkimäisen, sisäpuoleltaan onton ulokkeen. Tämä ns. sphragis estää naarasta parittelemasta muiden koiraiden kanssa. Tämä piirre on apolloperhosille tyypillinen. Pikkuapollon sphragis on suhteessa isompi kuin apollon.
Viikon luontokuva -Vihervarpunen
Kuva: Heikki Junnila Suomessa vihervarpunen on pääasiassa muuttolintu ja se talvehtii Länsi- ja Etelä-Euroopassa. Joinakin talvina osa talvehtii Suomessakin,
Viikon luontokuva -Korppi
Kuva: Heikki Junnila Korppi eli kaarne (Corvus corax) on suurikokoinen musta varisten heimoon kuuluva lintu. Täysikasvuisina korpit ovat 55–70 senttimetrin
Viikon luontokuva -Harmaapäätikka
Kuva: Heikki Junnila Harmaapäätikka (Picus canus), jota aiemmin kutsuttiin harmaatikaksi, Euraasiassa laajalla alueella esiintyvä harmaapäinen tikkalaji. Harmaapäätikan selkäpuoli on harmahtavanvihreä,
Viikon luontokuva -Pikkutikka
Kuva: Heikki Junnila Pikkutikka (Dryobates minor) on tikkojen heimoon kuuluva pieni lintu, joka esiintyy luonnonvaraisena myös Suomessa. Pikkutikan pituus on
Viikon luontokuva -Turkinkyyhky
Kuva: Heikki Junnila Turkinkyyhky (Streptopelia decaocto) on pienikokoinen kyyhkylaji, joka on viime vuosikymmeninä levinnyt eteläiseen Suomeenkin. Turkinkyyhkyn alkuperäinen levinneisyysalue
Viikon luontokuva -Mustarastas
Kuva: Heikki Junnila Mustarastas (Turdus merula) on rastaiden sukuun kuuluva lintulaji ja Uudenmaan maakuntalintu. Mustarastas on 23,5–29 cm pitkä. Koiraan höyhenpuku
