Kuva: Heikki Junnila
Haapana on keskikokoinen, ohut- ja lyhytkaulainen, pyöreäpäinen ja korkeaotsainen sorsalintu. Sen nokka on lyhyt, vaalean siniharmaa ja mustakärkinen. Juhlapukuinen koiras (loka–marraskuusta kesäkuun loppuun) on varsin korea. Pää ja kaula ovat punaruskeat, pitkälle päälaelle ulottuva otsakilpi on kermankeltainen ja rinta vispipuuronpunainen. Keskiruumiissa sillä on hienoa harmaata vipevöintiä ja alapuoli on valkoinen. Pyrstön alapeitinhöyhenet ovat mustat, siipipeilin etuosa vihreäloisteinen ja takaosa musta.
Haapana pesii vesistöjen tuntumassa koko Suomessa. Suomen pesimäkanta on viime vuosina vähentynyt. Määräksi arvioitu noin 40.000 paria. Haapana on yö- ja päivämuuttaja. Syysmuutto elo–lokakuussa, paluu maalis–toukokuussa. Talvehtii Länsi-Euroopassa joskin joitakin yksilöitä myös Suomessa. Kesällä laiduntaa ruohoa hanhien tapaan. Muina aikoina vesikasvit, eläinravintoa vain niukasti.
Pesä tavallisesti metsässä pensaan alla, varvikossa, kasvillisuuden kätkössä. Vuorattu höyhenillä ja untuvilla. Haapana munii huhti–toukokuussa 7–9(–13) munaa. Vain naaras hautoo, haudonta-aika 22–23 vrk. Poikaset oppivat lentämään 6 viikon ikäisinä. Poikaset pesäpakoisia, etsivät itse ravintonsa jo hyvin pieninä, mutta pysyvät poikueena naaraan seurassa.
Koiraan keväthuuto piiskansivallusta muistuttava vihellys ”vii-u(rr)”. Naaraan lentoääni koriseva ”kar, kar…”.