Koivuja ovella, kukkia tyynyn alla, veneitä täynnä rantoja ja kokkojen loimu yli hiljaisen meren. Ennen juhannus ei ollut vain vapaa viikonloppu – se oli koko kylän yhteinen juhla, jolloin kesä tuntui todella alkavan.
Turun seudulla ja saaristossa juhannus oli yksi vuoden odotetuimmista hetkistä. Pitkän talven ja kiireisen kevään jälkeen ihmiset kokoontuivat yhteen juhlimaan valoa, lämpöä ja luonnon voimaa.
Saaristossa juhannus tuntui erityiseltä. Meri ympäröi juhlaa joka puolelta, ja kun illan viimeinen valo painui horisonttiin, saattoi kaukana toisella saarella näkyä ensimmäisen juhannuskokon liekit.
Vene oli saaristolaisen kulkupeli juhannusjuhliin
Nykyään hypätään autoon ja ajetaan juhliin. Ennen saaristossa vene oli se, jolla mentiin kaikkialle. Juhannusiltana soutuveneet ja pienet moottoriveneet täyttivät rannat. Nuoret lähtivät tansseihin naapurisaareen, sukulaisia käytiin tervehtimässä ja juhannusvieraita haettiin laiturilta. Moni nuori saaristolainen muisti myöhemmin juuri nämä hetket: lämpimän kesäillan, veneen kevyen keinunnan ja kaukaa kuuluvan harmonikan äänen.
Juhannusyönä saattoi syntyä myös monia rakkaustarinoita. Ei ollut harvinaista, että juhannustansseissa tavattu ihminen jäi elämään vuosikymmeniksi.
Kun kylät hiljenivät ja juhannus koitti – vanhan ajan juhannus Varsinais-Suomen maaseudulla
Ennen juhannus ei ollut vain kalenteriin merkitty kesäpäivä. Se oli hetki, jolloin kylän pellot olivat vihreinä, navetan ovet avattiin kesätuulelle ja ihmiset kokoontuivat yhteen juhlimaan keskikesää.
Varsinais-Suomi tunnetaan Suomen vilja-aittana. Jo ennen juhannusta pellot olivat täynnä elämää. Vilja nousi ja kasvoi, lehmät laidunsivat niityillä ja kesän tuoksut täyttivät kylätiet. Kun juhannusviikko alkoi, kiireinen kevään työvaihe oli hetkeksi ohi. Oli aika juhlia.
Kylän nuoret ja juhannusilta tanssilavalla
Maaseudulla juhannus oli nuorille erityinen ilta. Viikonloppuna saatettiin lähteä kylän lavatansseihin, joita järjestettiin ympäri Varsinais-Suomea. Päälle laitettiin parhaat vaatteet, vaikka matka olisi tehty polkupyörällä sorateitä pitkin. Tanssilavalle saavuttiin eri kylistä. Siellä tavattiin tuttuja, vaihdettiin kuulumisia ja joskus löydettiin myös tuleva puoliso. Moni vanhempi ihminen on muistellut: ”Juhannustansseissa sitä ennen tavattiin ihmisiä. Ei ollut puhelimia eikä viestejä – piti itse mennä paikalle.”
Kasteinen pelto ja juhannusyön taika
Varsinais-Suomen kylissä kerrottiin paljon juhannustaikoja. Nuoret naiset saattoivat lähteä juhannusyönä pellon reunaan keräämään kukkia. Uskottiin, että juhannusyön kasteessa oli erityistä voimaa. Eräs vanha uskomus kertoi, että jos juhannusyönä pyöräili tai käveli yhdeksän eri aidan yli ja keräsi kukkia matkalta, saattoi nähdä tulevan puolisonsa. Kaikki eivät ehkä uskoneet taikoihin – mutta juhannusyö oli erilainen kuin muut yöt.
”Meillä juhannus alkoi aina sillä, että isä toi koivut pihaan. Äiti leipoi pullaa ja teki ruokaa koko suvulle. Illalla mentiin katsomaan kokkoa ja lapset saivat valvoa tavallista myöhempään. Se oli vuoden odotetuin ilta.”
”Millainen oli sinun lapsuutesi juhannus Turun seudulla?” Kerro meille jotain juhannuksesta.
Juhannus on muuttunut vuosien saatossa, mutta moni tärkeä asia on säilynyt ennallaan.
Vaikka maailma ympärillä on kiireisempi kuin ennen, juhannus tarjoaa monelle mahdollisuuden pysähtyä, viettää aikaa läheisten kanssa ja nauttia kesän kauneimmasta ajasta.
Nykyään juhannusta vietetään usein mökillä, luonnon keskellä tai meren rannalla. Monelle suomalaiselle juhlaan kuuluvat edelleen sauna, uiminen, hyvä ruoka ja yhdessäolo. Juhannuskokkojen rinnalle ovat tulleet myös erilaiset kesätapahtumat, konsertit ja kaupunkien juhannusjuhlat.
Varsinais-Suomessa juhannuksen tunnelmassa näkyvät edelleen alueen omat perinteet. Saaristoon suunnataan veneillä ja mökeille, maaseudulla nautitaan rauhallisista kesäilloista ja Turun seudulla moni hakeutuu meren äärelle tai maaseudun maisemiin.
Juhannuspöydässä vanhat maut kohtaavat uudet: uudet perunat, kala ja mansikat ovat edelleen suosikkeja, mutta rinnalle ovat tulleet monenlaiset kesäherkut ja kansainväliset maut.
Ehkä suurin muutos on kuitenkin siinä, että nykyajan juhannuksessa ihmiset kaipaavat ennen kaikkea rauhaa. Kiireen keskellä arvokkaimmaksi asiaksi voi muodostua aivan tavallinen hetki: kahvikuppi terassilla, lasten nauru pihalla, lämmin sauna ja auringonlasku meren yllä.
Vaikka juhannusta vietetään tänään eri tavalla kuin sata vuotta sitten, sen ydin on pysynyt samana.
Juhannus on edelleen kesän juhla – hetki, jolloin ihmiset palaavat luonnon, läheisten ja yhdessäolon äärelle.
Petri Hyrsky
Kesäinen lauantai – tekemistä ja elämyksiä 13.6.
Kesäpäivän paras ohjelma voi olla yksinkertainen Kaikkeen ei tarvitse ostaa lippua tai suunnitella tarkkaa aikataulua. Joskus paras kesäpäivä syntyy
Ensin uni, sitten unelmat – Maslow’n tarvehierarkia hyvinvoinnin perustana
https://www.facebook.com/photo?fbid=122101403739353090&set=a.122094165771353090
Savolaista hyvää Turun seudulle
Turun seutua siunattiin parikymmentä vuotta sitten iloisella 15 vuotiaalla savolaispojalla Mäntyharjulta, joka sittemmin on innovatiivisuudellaan ja rohkeudellaan luonut työpaikkoja
“Kaikki vanhemmat riittävät, kun ovat lähellä. Näiden viiden ajatuksen ydin on siinä, että rakkaus ei tarvitse täydellisyyttä.”
1. “Lapsi ei tarvitse täydellistä vanhempaa – hän tarvitsee turvallisen.” Tavallinen rakastava, läsnäoleva aikuinen riittää. Pienet virheet eivät
Yrittäjien ja päättäjien yhteistyöllä elävämpi keskusta
Yrittäjien ja päättäjien yhteistyöllä elävämpi keskusta Turun keskustan elinvoima on puhuttanut jo pitkään. Kun kauppakeskukset tarjoavat tuhansia ilmaisia
Viilennysvinkkejä hellepäivänä
Hellepäivinä elämä voi käydä todella tukalaksi, varsinkin jos koti kuumenee, liikkuminen väsyttää tai uni kärsii. Tässä sinulle konkreettisia ja toimivia
