Teksti: Petri Hyrsky
Mihin varsinaissuomalainen käyttää autoa vuonna 2026?
Auto vie töihin, kauppaan, mökille, harrastuksiin ja joskus meren yli – mutta auton rooli suomalaisessa arjessa on muuttumassa.
Aamulla auto käynnistyy Kaarinassa, Raisiossa, Liedossa, Naantalissa tai Turun keskustan laidalla. Yksi lähtee töihin Turkuun. Toinen vie lapset harrastuksiin. Kolmas ajaa asiakkaan luo. Neljäs suuntaa mökille. Joku lähtee Paraisilta saaristoon, toinen Somerolle, Saloon tai Loimaalle. Ja joku toinen käy autolla vain kaupassa ja kerran viikossa tapaamassa läheisiään.
Autojen käyttö on hyvin erilaista – mutta auto on edelleen monelle varsinaissuomalaiselle tärkeä osa arkea.
Auto ei ole vain työmatkaa varten
Kun puhutaan autoilusta, ajatukset menevät helposti työmatkoihin. Todellisuudessa auton merkitys näkyy monessa muussakin.Sillä kuljetetaan lapsia kouluun ja harrastuksiin, käydään kaupassa, viedään koira eläinlääkäriin, haetaan rakennustarvikkeita, mennään mökille ja tavataan sukulaisia. Varsinais-Suomessa tähän tuo oman lisänsä maakunnan monimuotoisuus. Turun kaupunkiseudun lisäksi maakuntaan mahtuu pieniä kuntia, kyliä, maaseutua ja laaja saaristo. Kaikkialle ei pääse bussilla silloin kun pitäisi. Silloin auto ei ole ylellisyys vaan käytännön ratkaisu.
Turun ympärillä liikutaan moneen suuntaan
Turun seutu on tiivistynyt ja kasvanut, mutta samalla ihmiset asuvat yhä useammin eri kunnassa kuin missä työ, koulu tai harrastukset sijaitsevat. Kaarinalainen voi käydä töissä Turussa, Turkulainen voi työskennellä Liedossa, Raisiolainen voi ajaa Naantaliin ja Salolainen Turkuun. Ja monelle yrittäjälle työpäivä voi tarkoittaa useita eri osoitteita. Auto on silloin enemmän kuin kulkuväline. Se on osa työn tekemisen infrastruktuuria.
Entä saaristo?
Varsinais-Suomessa on yksi aivan erityinen autoilun muoto: saariston arki. Kun koti, työpaikka, mökki tai asiakas sijaitsee saaristossa, liikkumiseen liittyy omat erityispiirteensä. Auto kulkee lautalle, lautalta pois ja seuraavalle tielle. Kesällä liikennettä lisäävät mökkiläiset ja matkailijat. Talvella korostuu aivan toinen asia: pitää päästä perille säästä ja vuodenajasta riippumatta. Saaristossa auton merkitys voi olla hyvin konkreettinen. Ilman autoa ei aina yksinkertaisesti pääse sinne, minne pitää päästä.
Varsinais-Suomi on sähköautoilun kärkipäätä
Autoilun muutos näkyy kuitenkin myös maakunnassa. Traficomin mukaan Varsinais-Suomessa vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus liikennekäytössä olevista henkilöautoista oli kesäkuun 2026 lopussa 15,4 prosenttia. Maakunta oli tällä mittarilla Suomen toiseksi korkein heti Uudenmaan jälkeen. Täyssähköautoja oli Suomessa tuolloin noin 193 000 ja ladattavia hybridejä noin 192 000. Bensiini- ja dieselautot muodostavat kuitenkin edelleen suurimman osan koko autokannasta. Muutos näkyy erityisesti uusissa autoissa. Vuonna 2025 ensirekisteröidyistä henkilöautoista jo 57 prosenttia oli sähköautoja, kun vuonna 2019 osuus jäi alle kymmeneen prosenttiin. Silti kadulla näkyy edelleen paljon vanhempia autoja. Eikä siinä ole mitään ihmeellistä. Auto ei vaihdu uuteen joka toinen vuosi.
Vanha auto voi olla aivan järkevä
Varsinaissuomalaisen autotallissa voi olla vuonna 2026 auto, joka on jo reilusti yli kymmenen vuotta vanha. Se voi olla diesel, bensiini, hybridi tai sähköauto. Jos auto toimii, huolto onnistuu ja käyttötarkoitus täyttyy, auton vaihtaminen uuteen ei välttämättä ole järkevää. Tämä on yksi autoilun kiinnostavista ristiriidoista. Uudet autot sähköistyvät nopeasti, mutta vanha autokanta pysyy liikenteessä vielä pitkään. Siksi vuoden 2026 varsinaissuomalaisessa liikenteessä kohtaavat monenlaiset autot.
Mitä auto oikeastaan kertoo käyttäjästään?
Ehkä enemmän kuin yleensä ajatellaan. Yhdelle tärkeintä on pieni kulutus, toinen tarvitsee suuren tavaratilan, kolmas vetää peräkärryä, neljäs ajaa päivittäin 100 kilometriä. ja viides ajaa vuodessa vain muutaman tuhannen kilometrin.
Joku haluaa sähköauton, toinen ei näe sille omassa käytössään mitään tarvetta. Kolmas haluaisi sähköauton, mutta tarvitsee auton, jolla voi vetää raskasta peräkärryä. Siksi yhtä oikeaa autoa ei ole olemassa. Paras auto on se, joka sopii omaan elämään.
Auto muuttuu myös energiavarastoksi
Sähköauto tuo mukanaan vielä yhden kiinnostavan mahdollisuuden. Auton suuri akku ei välttämättä tulevaisuudessa ole käytössä vain silloin, kun auto liikkuu. Se voi olla osa kodin energiakokonaisuutta. Auto voidaan ladata esimerkiksi silloin, kun sähkö on edullista tai kun aurinkopaneelit tuottavat runsaasti sähköä. Tulevaisuudessa kaksisuuntainen lataus voi mahdollistaa myös sähkön siirtämisen auton akusta takaisin kotiin tai sähköverkkoon. Silloin auto ei ole enää vain paikkaan B vievä laite. Se voi olla myös liikkuva energiavarasto.
Mutta mihin Varsinais-suomalainen autoa oikeasti tarvitsee?
Ehkä vastaus on lopulta hyvin yksinkertainen. Autoa tarvitaan siihen, että elämä toimii. Töihin, kauppaan, lääkäriin, harrastuksiin, mökille, asiakkaan luo, lasten luo, lastenlasten luo. Ja joskus ihan vain siksi, että halutaan lähteä jonnekin.Tekniikka muuttuu ja käyttövoimat vaihtuvat, mutta yksi asia säilyy: ihmiset haluavat päästä liikkumaan vapaasti paikasta toiseen.
Vuoden 2026 kysymys ei ehkä olekaan enää ensisijaisesti:
“Bensa, diesel vai sähkö?”
Vaan:
“Mitä minun autoni pitää elämässäni tehdä?”
Kun siihen kysymykseen vastaa, löytyy usein myös sopiva auto.
Varsinais-Suomen tiet ovat täynnä erilaisia autoja – aivan kuten niiden kuljettajatkin ovat erilaisia.
Ehkä tämä on sinun kesäsi. Tervetuloa Pitkäkarille
Teksti: Petri Hyrsky Haaveiletko veneilystä Turun saaristossa, kaipaatko rentoa sunnuntaitekemistä merellisissä maisemissa vai haluatko vain tulla nauttimaan hyvästä ruoasta ja
Mitä Varsinais-Suomessa tapahtui 50 vuotta sitten?
Kesällä 1976 Varsinais-Suomi eli vahvaa kasvun aikaa. Telakat kävivät kuumina ja kesä tarkoitti markkinoita, tanssilavoja sekä saariston vilkkainta matkailukautta.
Heinäkuun kauneus näkyy nyt kaikkialla Varsinais-Suomessa
Heinäkuun ensimmäinen täysi viikko on käynnistynyt Varsinais-Suomessa aidon kesän merkeissä. Pellot vihertävät, torit täyttyvät tuoreista marjoista ja vihanneksista, veneitä lasketaan
”Kun koivut koristivat portit ja ihmiset kokoontuivat yhteen Varsinais-Suomessa”
Koivuja ovella, kukkia tyynyn alla, veneitä täynnä rantoja ja kokkojen loimu yli hiljaisen meren. Ennen juhannus ei ollut vain
Kesäinen lauantai – tekemistä ja elämyksiä 13.6.
Kesäpäivän paras ohjelma voi olla yksinkertainen Kaikkeen ei tarvitse ostaa lippua tai suunnitella tarkkaa aikataulua. Joskus paras kesäpäivä syntyy
Ensin uni, sitten unelmat – Maslow’n tarvehierarkia hyvinvoinnin perustana
https://www.facebook.com/photo?fbid=122101403739353090&set=a.122094165771353090