Juhannusruno

Uutissi Turust toimitus toivottaa kaikil tämän sivuston seuraajil hyvää ja riamullist kesää.

Uskollinen avustajamme Urpo Lehtimäki pitä vuasikymmenten mittast traritioo yllä ja ilahruttaa juhannusrunol, minkä mää täsä esitän:

Juhannusruno

Kesän pisin päivä kohta koittaa.
Korpeen julistettu juhlarauha.
Käki kukkuu, lehtokertut soittaa.
Kanervissa kastehelminauha.

Laiduntansa hirvi hiljaa kulkee.
Kevätvasa emän kanssa käy.
Rahkasammal sorkan jäljet sulkee.
Ei aamu-usvan alta niitä näy.

Aurinko jo horisonttiin palaa.
Suolta siirtyvät ne lepopaikkaan.
Metsä herää ääniin niin kuin salaa.
Tuuli nousee tuoden tuoksun raikkaan.

Vasan nälkä emän pystyyn ajaa.
Turvallansa tökkii alavatsaan.
Vasikalta maitoruokaa rajaa.
Tilkkasen saa juoda ainoastaan.

Vaistollaan vain hirviemo pohtii.
Tummentuvi tästä kohta yö.
Mäntytaimikkoon jo mennä tohtii.
Vasakin jo oksii, havut syö.

Järven takaa kuuluu outo kumu.
Höristellen katsoo länteen, itään.
Mittumaarin aika, juhlahumu.
Siit` ei hirvet sentään tiedä mitään.