Trump ei saa Nobelia, Penu Korhonen sai
Päivän lehdissä oli kuvia YK:n sinibareteista, jotka tutkailivat Golanin kukkuloille iskeytyneen iranilaisen ohjuksen jäänteitä. Noista maisemista on muistoja monella suomalaisellakin rauhanturvaajalla. Yksi heistä on everstiluutnatti evp Pentti ”Penu” Korhonen , joka sanoo seuraavansa Lähi-idässä jälleen täyteen liekkiin roihahtanutta sotaa veteraanin rauhallisuudella. Hänen kokemuksensa kriisin polttopisteestä ovat peräisin neljän vuosíkymmenen takaa.
Korhonen lähti vuonna 1982 nuorena yliluutnanttina lYK:n sotilastarkkailijaksi Beirutin alueelle. Israelin joukot etenivät tuolloin Libanonin puolelle ja seurasivat sivusta, kun kristityt falangistijoukot tunkeutuivat Sabran ja Shatilan pakolaisleireille ja toteuttivat julman joukkomurhan, jossa tapettiin arvioista riippuen 1000 – 3000 palestiinalaista miestä, naista ja lasta. Korhonen joutui todistamaan uhrien peittämistä joukkohautoihin. Kymmenkunta vuotta myöhemmin Korhonen palveli majurin laatat kauluksissaan Suomen Libanonin pataljoonan pataljoonan komentotoimiston päällikkönä. Näissä tehtävissä Korhonen kertoo tavanneensa niin Israelin, Libanonin kuin Syyriankin armeijan sotilaita rivimiehistä upseereihin. Tositilanne muuttaa hänen mukaansa ase kädessä palvelevaa ihmistä. Paraatielkeet jäävät syrjään. Sotilaat kunnioittavat aina toisiaan, Ihminen joka on joutunut sodan olosuhteisiin taistelukentällä, ei juuri kantapäitään kopistele, Korhonen kuvaa. Vuonna 1988 kaikkien YK:n rauhanturvatehtävissä olleiden työ palkittiin korkeimmalla kunnianosoituksella, Nobelin rauhanpalkinnolla. Kaikkien nyt esillä olevien enteiden perusteella näyttäisi siltä, että se, minkä Korhonen saavutti, jää presidentti Donald Trumpille haaveeksi.
Lähi-idän nykyisen kriisin kehittymiseen Korhonen ei ota kantaa, koska ei tunne tarpeeksi tosiasioita. Sanon niin kuin kenraali Adolf Ehrnroth, jonka kuljettajana sain usein toimia: ”Katsotaan, mihin suuntaan tämä kallistuu”.
Vuosikymmenet kunnallispolitiikassa ja Maarian seurakunnan luottamustoimissa ollut Korhonen ei enää asetu ehdolle ensi syksyn seurakuntavaaleissa. Hän vetoaa nyt nuoreen suklupolveen, jotta se ottaisi ehdolle asettumalla ja vaaleissa äänestämällä vastuuta niistä haasteista, joita seurakuntien hallinnolla on edessään. Maarian kirkon laaja peruskorjaus ei ole niistä vähäisin.
_________________________________________________________________________________
Viikon turkulainen Heino Nyyssönen
Heino tuntee muuttuvan Unkarin Valtio-opin yliopistolehtori, politiikantutkija ja tietokirjailija Heino Nyyssönen on ollut viime päivinä suosittu asiantuntinja mediassa eikä
Viikon turkulainen Kaarle Knuutinpoika
Kaarle ei paljon uida ehtinyt Turku oli Kaarle Knuutinpojalle tärkeä paikka, vaikka tuskin hän täällä paljon uida polskutteli. Onhan
Viikon turkulainen Seppo Mäkinen
Sepon käsi ei vapise Sata vuotta on komea ikä mille tahansa järjestölle. Tällä viikolla tuon rajapyykin saavutti Turun Seudun
Viikon turkulainen – Åke Tott
Pohjolan lumiaura oli hurja mies Nyt, kun Kaarina Maununtyttären hauta on ollut arkeologisen huomion kohteena, on paikallaan nostaa viikon
Viikon turkulainen Jani Sormunen
Jani Sormunen ei punkkia pelkää Kevät tulee ja sen merkkejä odotetaan innolla. Jotkut merkit saisivat tosin olla ilmaantumattakin. Näin
Viikon turkulainen Jaakko Pajula
Sairausvakuutuksen isä oli Kekkosen kaveri Urho Kekkonen mielletään usein itäsuomalaiseksi tai peräti pohjoisen mieheksi, missä on puoli totuutta, koska
