Trump ei saa Nobelia, Penu Korhonen sai
Päivän lehdissä oli kuvia YK:n sinibareteista, jotka tutkailivat Golanin kukkuloille iskeytyneen iranilaisen ohjuksen jäänteitä. Noista maisemista on muistoja monella suomalaisellakin rauhanturvaajalla. Yksi heistä on everstiluutnatti evp Pentti ”Penu” Korhonen , joka sanoo seuraavansa Lähi-idässä jälleen täyteen liekkiin roihahtanutta sotaa veteraanin rauhallisuudella. Hänen kokemuksensa kriisin polttopisteestä ovat peräisin neljän vuosíkymmenen takaa.
Korhonen lähti vuonna 1982 nuorena yliluutnanttina lYK:n sotilastarkkailijaksi Beirutin alueelle. Israelin joukot etenivät tuolloin Libanonin puolelle ja seurasivat sivusta, kun kristityt falangistijoukot tunkeutuivat Sabran ja Shatilan pakolaisleireille ja toteuttivat julman joukkomurhan, jossa tapettiin arvioista riippuen 1000 – 3000 palestiinalaista miestä, naista ja lasta. Korhonen joutui todistamaan uhrien peittämistä joukkohautoihin. Kymmenkunta vuotta myöhemmin Korhonen palveli majurin laatat kauluksissaan Suomen Libanonin pataljoonan pataljoonan komentotoimiston päällikkönä. Näissä tehtävissä Korhonen kertoo tavanneensa niin Israelin, Libanonin kuin Syyriankin armeijan sotilaita rivimiehistä upseereihin. Tositilanne muuttaa hänen mukaansa ase kädessä palvelevaa ihmistä. Paraatielkeet jäävät syrjään. Sotilaat kunnioittavat aina toisiaan, Ihminen joka on joutunut sodan olosuhteisiin taistelukentällä, ei juuri kantapäitään kopistele, Korhonen kuvaa. Vuonna 1988 kaikkien YK:n rauhanturvatehtävissä olleiden työ palkittiin korkeimmalla kunnianosoituksella, Nobelin rauhanpalkinnolla. Kaikkien nyt esillä olevien enteiden perusteella näyttäisi siltä, että se, minkä Korhonen saavutti, jää presidentti Donald Trumpille haaveeksi.
Lähi-idän nykyisen kriisin kehittymiseen Korhonen ei ota kantaa, koska ei tunne tarpeeksi tosiasioita. Sanon niin kuin kenraali Adolf Ehrnroth, jonka kuljettajana sain usein toimia: ”Katsotaan, mihin suuntaan tämä kallistuu”.
Vuosikymmenet kunnallispolitiikassa ja Maarian seurakunnan luottamustoimissa ollut Korhonen ei enää asetu ehdolle ensi syksyn seurakuntavaaleissa. Hän vetoaa nyt nuoreen suklupolveen, jotta se ottaisi ehdolle asettumalla ja vaaleissa äänestämällä vastuuta niistä haasteista, joita seurakuntien hallinnolla on edessään. Maarian kirkon laaja peruskorjaus ei ole niistä vähäisin.
_________________________________________________________________________________
Viikon turkulainen Vesa Vasara
Vasara osui naulan kantaan. 26.elokuuta 1998 Vesa Vasara oli oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Aarno Turpeisen sinkoama pitkä sivurajaheitto kimposi
Viikon turkulainen N.R. af Ursin
Ukko Ursin ei ollut työmies Ursininkadun ja Eerikinkadun kulmassa on pronssilaatta, jolla kunnioitetaan suomalaisen työväenpuolueen perustamista ja sen varhaista
Viikon turkulainen Jere Pensikkala
Turun kulttuuripääkaupunkivuosi oli monessa mielessä iso kehitysloikka turkulaisessa kulttuurielämässä. Sen ansiosta syntyi aivan uudenlaista yhteistyötä erilaisten toimijoiden välillä. Se
Viikon turkulainen Peter Sarlin
Peter Sarlin – turkulainen tekoälyguru Tekoäly on nyt kaikkien huulilla. Sen käyttämisestä intoilee moni, joka on onnistunut elvyttämään rakeiset
Viikon turkulainen Pepe Gonzales
Pepe ei kunkulle liputa Barcelona ei ole erityisen kuningasmielinen kaupunki. Sillä on villiä anarkikstista taustaa, joka huipentui sisällissodan heinäkuussa
Viikon turkulaiset Luka ja Nooa Marttila
Marttilan veljekset Veljesten valioita Varsinais-Suomi on lentopallon huippumaakunta. Lajin ykköskaupunki ei kuitenkaan ole ollut Turku, sillä kovimmat seuramuistot on
