Kuva: Heikki Junnila
Kuusitiainen (Periparus ater) on Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Pohjois-Aasiassa aina Japaniin saakka esiintyvä tiaisten heimoon kuuluva lintulaji. Se on Suomen pienin tiainen, joka näppärästi keinuu kuusen oksilla tarvittaessa pää alaspäin.
Kuusitiaisella on musta pää, ruskehtava vatsa ja harmaat siivet. Vaalea niskalaikku ja pieni koko auttavat erottamaan kuusitiaisen hömötiaisesta. Kuusitiaisen pituus on 11 cm, siipien kärkiväli 18 cm ja paino 8 g, ja se on pienimpiä suomalaislintuja. Se on puuhakas ja eloisa, ja liikkuu ja oleilee etupäässä kuusten latvaosissa.
Laulu on kirkas ja voimakas ”piiti-piiti-piiti…”, usein pitkinä sarjoina kuusen latvasta. Laulu muistuttaa kiireistä talitiaisen laulua. Äänet ovat tiaismaisia tiitityksiä, paitsi tunnusomainen, vihervarpusmainen vihellys ”tiii-tyy”.
Kuusitiainen viihtyy parhaiten vanhoissa kuusikoissa, mutta myös muissa havumetsissä ja sekametsissäkin. Suomessa lajia ei tavata puhtaissa lehtimetsissä. Syysmuutolla sitä tavataan melko yleisesti ulkomeren saarilla. Talvella kuusitiainen tulee taajamien lintulaudoille, harvoin keskikaupungille.
Kuusitiainen tekee pesänsä valmiiseen koloon, esimerkiksi jonkun muun lajin hylkäämään pesään tai ihmisen tekemään linnunpönttöön, jonka lentoaukon leveys on noin 2,7 senttimetriä. Lintu kelpuuttaa pesäpaikaksi myös monenlaiset muut kolot, kuten kaatuneen puun juurakossa, aidantolpassa tai rakennuksessa olevan kolon. Muninta alkaa Etelä-Suomessa vapun jälkeen. Naaras munii 8–10, keskimäärin 9 punapilkkuista valkoista munaa, joita se hautoo pari viikkoa. Poikaset poistuvat pesästä lentokykyisinä runsaan kahden viikon ikäisinä. Molemmat emot ruokkivat niitä pesässä sekä vielä 1–2 viikkoa pesästä lähdön jälkeen. Kuusitiaiset pesivät usein toisen kerran joko samaan tai muuhun lähistöllä olevaan koloon. Kyseinen muninta sijoittuu kesäkuun loppuun, ja siinä on vähemmän munia kuin ensimmäisessä pesueessa.
Vanhin suomalainen rengastettu kuusitiainen on ollut seitsemän vuotta ja 14 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut brittiläinen yhdeksän vuotta ja neljä kuukautta vanha kuusitiainen.
Viikon luontokuva -Pikku-uikku
Kuva: Heikki Junnila Pikku-uikku (Tachybaptus ruficollis) on Euroopan pienin uikkulintu. Suomessa se on erittäin vähälukuinen pesimälaji. Pikku-uikku on vesilinnuksi hyvin
Viikon luontokuva -Vihervarpunen
Kuva: Heikki Junnila Suomessa vihervarpunen on pääasiassa muuttolintu ja se talvehtii Länsi- ja Etelä-Euroopassa. Joinakin talvina osa talvehtii Suomessakin,
Viikon luontokuva -Korppi
Kuva: Heikki Junnila Korppi eli kaarne (Corvus corax) on suurikokoinen musta varisten heimoon kuuluva lintu. Täysikasvuisina korpit ovat 55–70 senttimetrin
Viikon luontokuva -Harmaapäätikka
Kuva: Heikki Junnila Harmaapäätikka (Picus canus), jota aiemmin kutsuttiin harmaatikaksi, Euraasiassa laajalla alueella esiintyvä harmaapäinen tikkalaji. Harmaapäätikan selkäpuoli on harmahtavanvihreä,
Viikon luontokuva -Pikkutikka
Kuva: Heikki Junnila Pikkutikka (Dryobates minor) on tikkojen heimoon kuuluva pieni lintu, joka esiintyy luonnonvaraisena myös Suomessa. Pikkutikan pituus on
Viikon luontokuva -Turkinkyyhky
Kuva: Heikki Junnila Turkinkyyhky (Streptopelia decaocto) on pienikokoinen kyyhkylaji, joka on viime vuosikymmeninä levinnyt eteläiseen Suomeenkin. Turkinkyyhkyn alkuperäinen levinneisyysalue