Kuva: Heikki Junnila
Lajia tavataan yleisesti koko Suomessa. Yleislevinneisyydeltään kimalaiskuoriainen on havumetsävyöhykkeen laji, eikä sitä tavata esimerkiksi Etelä-Ruotsissa eikä Tanskassa. Se lentää kesäkuusta elokuun alkuun.
Aikuisia kuoriaisia tavataan usein kukissa, etenkin sarjakukkaisilta, maitohorsmalta ja ohdakkeista, mutta myös pihojen ruusuista. Toukat elävät lahossa puussa erityisesti koivussa. Laji talvehtii toukkana.
Peitinsiivissä on keltamustaa kuviointia, joka vaihtelee huomattavasti eri yksilöiden välillä. Kuoriaisen pituus on 10–16 mm. Pyöreähkö ja karvainen kimalaiskuoriainen muistuttaa nimensä mukaisesti kimalaista. Sen tuntee kovakuoriaiseksi kovista peitinsiivistään. Kimalaiskuoriaisella on tyypilliset heimonsa tuntosarvet, joissa tuntosarven pää koostuu useasta vierekkäin olevasta lehtimäisestä liuskasta muodostaen nuijan.
Viikon luontokuva -Ruokokerttunen
Kuva: Heikki Junnila Ruokokerttunen (Acrocephalus schoenobaenus) on kerttusiin kuuluva varpuslintu. Aikuisella yksilöllä on raidallinen ruskea, hieman kirjava selkä ja vaalea
Viikon luontokuva -Naurulokki
Kuva: Heikki Junnila Suomessa ensimmäinen naurulokkiyhdyskunta havaittiin muutamia vuosia ennen vuotta 1811 Paraisten Kuitialla. Muutaman kymmenen yksilön suuruinen yhdyskunta viihtyi
Viikon luontokuva -Lapintiira
Kuva: Heikki Junnila Lapintiira (Sterna paradisaea) on tiiralintu, joka pesii arktisella ja kylmällä vyöhykkeellä Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa, talvehtien kuitenkin
Viikon luontokuva -Kalalokki
Kuva: Heikki Junnila Suomessa pesii noin 80 000 paria, joista noin 55 000 saaristossa. Kalalokki pesii koko Suomessa. Pääosa kannasta
Viikon luontokuva -Kettu
Kuva: Heikki Junnila Kettu eli punakettu (Vulpes vulpes) on koiraeläin. Se on maailman levinnein maalla liikkuva petoeläin, sen levinneisyysalue käsittää
Viikon luontokuva -Metsäkauris
Kuva: Heikki Junnila Metsäkauris on väritykseltään kesällä punaruskea ja talvella harmaanruskea. Ruskeankeltainen vatsapuoli ja posket ovat muuta ruumista vaaleammat, kuten
