Airo oli sodan pomo
”Marsalkka johtaa sotaa, minä johdan sotatoimia”. Paimiolaisen isän ja lietolaisen äidin poika Aksel Fredrik Airo ei ollut varsinaissuomalaisen vaatimaton kuvatessaan omaa rooliaan Suomen kohtalonvuosina. Vaatimattomuuteen ei ollut syytäkään; varreltaan vähänläntä mutta järjenjuoksultaan timanttinen, Ranskan sotilasakatemiassa oppinsa saanut päämajoitusmestari oli käytännössä se ideapankki, jonka sotilaallisen osaamisen varaan suunnitelmat puolustautumisesta talvisodassa ja valtaustaisteluista jatkosodassa rakennettiin, eräänlainen sodan toimitusjohtaja.
Sotavuosien elämä Mikkelin päämajassa oli jännitteistä ja joidenkin todistusten mukaan välillä kosteaakin. ”Vaikenevaksi kenraaliksi” nimitetty Airo kieltäytyi kuolemaansa asti kertomasta sisäpiirin juoruja sanoen, että ”ne tapahtumat eivät kuulu muille”.
Suomen itsenäisyyden säilymisen kannalta merkittävä tapahtumaketju oli sodan jälkeinen salahanke, jolla Suomessa varauduttiin taistelujen jatkamiseen aseita kätkemällä. Vaikka asekätkentä julkisesti ankarasti tuomittiin, sissisodan mahdollisuus saattoi olla asia, joka jarrutteli Neuvostoliiton haluja Suomen täyteen haltuunottoon. Airoa syytettiin hankkeen johtamisesta ja hän joutui olemaan pitkään punaisen valtiollisen poliisin vankina ja ankarissa kuulusteluissa. Lopulta syytteet hylättiin ja Airon ura johti kansanedustajaksikin. Siitä huolimatta presidentit Kekkonen ja Koivisto arastelivat täyden kolmen leijonan kenraalin arvon myöntämistä ikääntyvälle Airolle. Koiviston tiedetään sanoneen, että jos ei ylikersantti Kekkonen Airoa voinut ylentää, niin miten hän, pahainen alikessu, olisi voinut sen tehdä. Kansa kyllä tiesi ja arvosti. Kun suurimman suomalaisen tittelistä takavuosina järjestettiin äänestys, pomppasi Airo listalle ohi etukäteislistojen.
Kuva: SA-kuva/Sjöblom
Avainsanat: #Lieto #talvi
Karri Salmi ennusti osakesäästäjien retkellä Maarianhaminassa tulevaisuutta varovaisesti. Paljon riippuu siitä, onko tekoälymarkkina kuumennut liikaa. Alunperin rakeinen kuva on paranneltu
Lue lisää
Kuvateksti: Jari Salonen esiintyi tiistaina Tiistaiseurassa. Jari Salonen pinkoo Turkua maailmankartalle Paavo Niurmi oli ensimmäinen suomalainen supertähti. Hänen sanottiin juosseen
Lue lisää
Ivaska tuntee syövän koukut ja ankkurit Turun yliopiston molekulaarisen solubiologian professori Johanna Ivaska tietää ehkä paremmin kuin kukaan ihminen
Lue lisää
Hessu kiitti ja kumarsi Yksi luku turkulaista ravintolahistoriaa kirjoitettiin loppuun, kun vuonna 1967 perustettu Brahen kellari sulki ovensa. Ravintoloitsija
Lue lisää
Kuvateksti: Eero Harkke. Tekoälyn vanhasta mustavalokuvasta parantelema otos. Harkken veljekset loivat legendan Jotkin tuotemertkit kasvavat elämää suuremmiksi ja niistä tulee
Lue lisää
Miro Varjonen hylkäsi bensankäryn Turkulaisen moottoriurheilun historiassa on monia isoja tähtiä Rauno Aaltosesta Jarno Saariseen. Uusia mestareita syntyy, kun
Lue lisää