Airo oli sodan pomo
”Marsalkka johtaa sotaa, minä johdan sotatoimia”. Paimiolaisen isän ja lietolaisen äidin poika Aksel Fredrik Airo ei ollut varsinaissuomalaisen vaatimaton kuvatessaan omaa rooliaan Suomen kohtalonvuosina. Vaatimattomuuteen ei ollut syytäkään; varreltaan vähänläntä mutta järjenjuoksultaan timanttinen, Ranskan sotilasakatemiassa oppinsa saanut päämajoitusmestari oli käytännössä se ideapankki, jonka sotilaallisen osaamisen varaan suunnitelmat puolustautumisesta talvisodassa ja valtaustaisteluista jatkosodassa rakennettiin, eräänlainen sodan toimitusjohtaja.
Sotavuosien elämä Mikkelin päämajassa oli jännitteistä ja joidenkin todistusten mukaan välillä kosteaakin. ”Vaikenevaksi kenraaliksi” nimitetty Airo kieltäytyi kuolemaansa asti kertomasta sisäpiirin juoruja sanoen, että ”ne tapahtumat eivät kuulu muille”.
Suomen itsenäisyyden säilymisen kannalta merkittävä tapahtumaketju oli sodan jälkeinen salahanke, jolla Suomessa varauduttiin taistelujen jatkamiseen aseita kätkemällä. Vaikka asekätkentä julkisesti ankarasti tuomittiin, sissisodan mahdollisuus saattoi olla asia, joka jarrutteli Neuvostoliiton haluja Suomen täyteen haltuunottoon. Airoa syytettiin hankkeen johtamisesta ja hän joutui olemaan pitkään punaisen valtiollisen poliisin vankina ja ankarissa kuulusteluissa. Lopulta syytteet hylättiin ja Airon ura johti kansanedustajaksikin. Siitä huolimatta presidentit Kekkonen ja Koivisto arastelivat täyden kolmen leijonan kenraalin arvon myöntämistä ikääntyvälle Airolle. Koiviston tiedetään sanoneen, että jos ei ylikersantti Kekkonen Airoa voinut ylentää, niin miten hän, pahainen alikessu, olisi voinut sen tehdä. Kansa kyllä tiesi ja arvosti. Kun suurimman suomalaisen tittelistä takavuosina järjestettiin äänestys, pomppasi Airo listalle ohi etukäteislistojen.
Kuva: SA-kuva/Sjöblom
Avainsanat: #Lieto #talvi
Elokuun alussa Aino Suni näytti vauhtivahvuuttaan Turussa voittamalla Tilastocupin 800 metin juoksun, omalla enmnätyksellään taas, tietysti. Aino etenee ihmevauhtia
Lue lisää
Jussi Rintamäki kukisti vuoden 1962 maaotteliussa loppusuorakamppailussa Ruotsin Tom Tednerin Rintamäki oli Ruotsin kaataja Rakkaiden vihollisten Suomen ja Ruotsin
Lue lisää
Fuuga kutsui Jonten Turkuun Viikon turkulaiseksi poimitaan tällä kertaa henkilö, joka asuu Rovaniemellä ja Helsingissä, mutta on oikeasti maailmankansalainen.
Lue lisää
Taru Rinne otti vuonna 2017 kv-moottoripyöräliiton hall of fame -nimityksen vastaan tietysti Jarno Saarinen -paita yllään. Kuva: Motouutiset Taru
Lue lisää
Vehmaan Klasu oli Suomen pankin ensimmäinen johtaja. Olli Rehnistä ei tullut presidenttiä eikä spekulaatioista huolimatta Euroopan keskuspankin johtajaakaan, mutta
Lue lisää
Suomen ensimmäinen nukkumatti Tälle viikolle sattuvaan unikeopäivään liittyen voidaan viisastella, että Turku on ollut edelläkävijä monessa asiassa, myös nukuttamisessa-
Lue lisää