Airo oli sodan pomo
”Marsalkka johtaa sotaa, minä johdan sotatoimia”. Paimiolaisen isän ja lietolaisen äidin poika Aksel Fredrik Airo ei ollut varsinaissuomalaisen vaatimaton kuvatessaan omaa rooliaan Suomen kohtalonvuosina. Vaatimattomuuteen ei ollut syytäkään; varreltaan vähänläntä mutta järjenjuoksultaan timanttinen, Ranskan sotilasakatemiassa oppinsa saanut päämajoitusmestari oli käytännössä se ideapankki, jonka sotilaallisen osaamisen varaan suunnitelmat puolustautumisesta talvisodassa ja valtaustaisteluista jatkosodassa rakennettiin, eräänlainen sodan toimitusjohtaja.
Sotavuosien elämä Mikkelin päämajassa oli jännitteistä ja joidenkin todistusten mukaan välillä kosteaakin. ”Vaikenevaksi kenraaliksi” nimitetty Airo kieltäytyi kuolemaansa asti kertomasta sisäpiirin juoruja sanoen, että ”ne tapahtumat eivät kuulu muille”.
Suomen itsenäisyyden säilymisen kannalta merkittävä tapahtumaketju oli sodan jälkeinen salahanke, jolla Suomessa varauduttiin taistelujen jatkamiseen aseita kätkemällä. Vaikka asekätkentä julkisesti ankarasti tuomittiin, sissisodan mahdollisuus saattoi olla asia, joka jarrutteli Neuvostoliiton haluja Suomen täyteen haltuunottoon. Airoa syytettiin hankkeen johtamisesta ja hän joutui olemaan pitkään punaisen valtiollisen poliisin vankina ja ankarissa kuulusteluissa. Lopulta syytteet hylättiin ja Airon ura johti kansanedustajaksikin. Siitä huolimatta presidentit Kekkonen ja Koivisto arastelivat täyden kolmen leijonan kenraalin arvon myöntämistä ikääntyvälle Airolle. Koiviston tiedetään sanoneen, että jos ei ylikersantti Kekkonen Airoa voinut ylentää, niin miten hän, pahainen alikessu, olisi voinut sen tehdä. Kansa kyllä tiesi ja arvosti. Kun suurimman suomalaisen tittelistä takavuosina järjestettiin äänestys, pomppasi Airo listalle ohi etukäteislistojen.
Kuva: SA-kuva/Sjöblom
Avainsanat: #Lieto #talvi
Jaanan kamera tärähtää tarkoituksella Tämän viikon lauantaina ratkeaa jälleen, mikä on vuoden paras luontovalokuva. Helsingissä pidettävässä gaalassa esiintyy tällä
Lue lisää
Eero Roine oli suosittu elokuvissakin. Hän sai sivuosa -Jussin elokuvasta Ihmisiä suviyössä. Kuvassa kohtaus elokuvasta Pinsiön paroni. Roineen teatterisuvun
Lue lisää
Tero palasi lähtötelineisiin Kun johtaa Turun Tovereita, nykyään ytimekkäästi TuTo, seisoo jättiläisten harteilla. Toverit oli 1930-1960 -luvuilla Työväen urheiluliitto
Lue lisää
Lahtinen toppuuttelee purkajia Kulttuurihistorioitsija ja tietokirjailija Rauno Lahtinen on niitä miehiä, joka sielunsa silmin näkee Turusta myös sen osan,
Lue lisää
Kuva: Heikki Junnila Juhlapukuinen suosirri on helppo tuntea mustasta vatsasta ja ruskeasta selästä. Etelänsuosirrillä (alalaji schinzii) vatsa on mustan ja
Lue lisää
Lausteen Martilla ilon viikko Kun Martti Ervasti 23 vuotta sitten muutti Turkuun, mielessä olivat opinnot multimediatuotannon parissa. Filmintekijää tai
Lue lisää