Paimion pappi oli ihmelapsi
V.A. Koskenniemi ei ole ainoa Oulun poika, jota me pidämme turkulaisena. Turun Akatemian kirjastonhoitaja ja dosentti, Åbo Tidning -lehden päätoimittaja ja Paimion kirkkoherra Frans Mikael Franzén oli hänkin Oulusta lähtöisin. Perämeren rannalla vuonna 1772 syntynyt runoilija, tieteentekijä ja kirkonmies on sikäläisten mielestä niin täysoululainen, että hänen patsaansa lakitetaan vappuisin kaupungin ylioppilaiden juhliessa.
Franzén oli varsinainen ihmelapsi. Hän valmistui ylioppilaaksi jo 13 -vuotiaana ja maisteriksi 17-vuotiaana. Onnenpotku kehityksen kannalta oli, että nuorukainen sai asettua Turussa itsensä H.G. Porthanin ,”Suomen historian isän” täysihoitoon ja yksityisopetukseen.
Franzénia ei muisteta tieteellisten kykyjensä takia, hänen suurin perintönsä oli runoilijana toimiminen. Franzénin vaikutus näkyy vahvasti Runebergin ja Topeliuksen tuotannossa. Hänen kynästään on peräisin puoli tusinaa oman virsikirjamme virsistä, kuten virsi 562: Kun päivä mailleen vaipuu/suo, Herra, että taipuu/ henkeni puoleesi.
Franzén oli hentorakenteinen ja herkän oloinen taiteilijasielu. Hän innostui palavasti Ranskan vallankumouksen aatteista ja teki siinä hengessä matkan Pikisaaresta Pariisiin. Pettymys oli melkoinen: Pariisi osoittautui sekasortoiseksi ja haisevaksi ihmiskeoksi. Niinpä: varför Paris, vi har ju Åbo!
Oululaisten ja turkulaisten lisäksi Franzénia voivat omanaan pitää Ruotsin Härnosandin asukkaat. Turun vuosiensa jälkeen Franzénista tuli näet Sundsvallin satamakaupungin lähellä sijaitsevan Härnosandin piispa.
Uutissi Turust
“Uutissi Turust” on positiivine Facebook-sivusto, jolla on jo yli 59 000 seuraajaa. Meijän FB tavotta kuukaures lähes puali miljoona ihmist, ja sitoutuneitten määrä kasva kova faartti. Huumori ja yhres tekemine on meill tärkkiöi asioi.
Turust.fi sivult sää voit lukke Uutissi Turust jutui ja muutaki kiva. Tutustu Turunalueen yrityksiin ja palveluihin.
