Runo-Kaarina on vuosittainen, valtakunnallinen runokokoelmakilpailu esikoisrunoilijoille. Tämän vuoden kilpailu avattiin neljättä kertaa järjestetyillä Runo-Kaarina-festivaaleilla helmikuussa, ja kokoelmia otetaan vastaan keskiviikkoon 27.4. saakka. Kilpailu on avoin kaikille suomenkielisille runoille ja runojen aihe on vapaa. Kaarinan kaupunki julkaisee kustannuksellaan kilpailun voittaneen runoteoksen.
Kahdeskymmenesyhdeksäs Runo-Kaarina-vuosi
Runo-Kaarina-kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1994, ja se on vuosien varrella vakiinnuttanut asemansa yhtenä merkittävänä runokilpailuna maassamme. Kilpailuun saapuu vuosittain lukuisia käsikirjoituksia ympäri Suomea ja toisinaan myös muista maista. Voittajien menestys kertoo siitä, että valinnat ovat osuneet kohdilleen. Voittoteoksen jälkeen vähintään yhden runoteoksen on julkaissut viisitoista kilpailun kautta julkisuuteen noussutta kirjailijaa.
Runo-Kaarina on tuonut suomalaiseen kirjallisuuteen monia ammattilaisia. Kilpailun suojelija on tasavallan presidentin puoliso, runoilija Jenni Haukio, joka voitti kilpailun vuonna 1999 esikoiskokoelmallaan Paitasi on pujahtanut ylleni. Kilpailun voittaneista mm. Arto Lappi (2001), Tony Laine (2009), Anna Elina Isoaro (2011) ja Raisa Jäntti (2015) lukeutuvat kilpailun jälkeen uusia teoksia julkaisseiden joukkoon.
Valintaraati valitsee voittajan elokuussa. Raadin puheenjohtajana toimii kirjailija Kari Levola. Muut jäsenet ovat runoilijat Raisa Jäntti, Hanna Syrjämäki ja Tommi Parkko sekä Kaarinan kaupungin edustajat Noora Nieminen (vapaa-ajan lautakunta), Risto Jaakola (vapaa-ajan palveluiden johtaja) ja Arja Pesonen (kulttuuri- ja kirjastopalvelujohtaja).
Runo-Kaarina-kilpailuun voi osallistua useammin kuin kerran
”Toivomme, että Runo-Kaarina kerää useita osallistujia tänäkin keväänä. Kilpailuun voi osallistua myös useamman kerran”, kannusti Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta vuoden 2022 Runo-Kaarina-festivaalin avajaispuheenvuorossaan.
Viime vuoden voittaja Sari Ouni-Gröndahl osallistui kilpailuun kolme kertaa: ”Huomasin, että kilpailuun osallistuminen on minulle hyvä tapa ottaa ajallinen ja laadullinen tavoite, ja siksi osallistuin pariin otteeseen. Kolmatta kertaa minun ei pitänyt enää osallistua, ajattelin, että olen saavuttanut jo jonkin kehittymisen rajan. Jyväskylässä luovan kirjoittamisen opintojen yhteydessä kuitenkin jotenkin ymmärsin sen, miten juuri minun tulisi kirjoittaa, ja lopulta päätin kokeilla vielä kerran.”
Ouni-Gröndahl kannustaa tulevia osallistujia lukemaan aina vaan enemmän: ”Ennen kolmatta osallistumistani luin runoutta, jollaista en ollut aiemmin lukenut, ja uskon, että juuri sillä on iso merkitys kehittymisen kannalta. Lukemisen tärkeyttä kirjoittajalle ei voi liikaa korostaa.”
Kilpailuohjeet:
www.kaarina.fi/runo-kaarina
Lisätiedot:
Anri Veston, Kaarinan kulttuuri- ja kirjastopalvelut
anri.veston@kaarina.fi, 050 353 0946
Avainsanat: #Kaarina
Uutissi Turust 12.5 -ei virallissi mut torellissi

Uutissi Turust. Uutispuristimena Vähä Heikkilä morjens. ooo Turun ratikan suunnittelu vaaj jatkuu ja jatkuu. Sevverran kuulin et maanpualustuksellisist syist
Uutissi Turust 5.5 -ei virallissi mut torellissi

Uutissi Turust. Uutislekkerinä Vähä Heikkilä morjens. ooo Lääkäreitten aika pakkaa menemä lomakkeiren täyttämiseen ja muuhun pyrokratian pyärittämiseen. Yks entinen
Mitä äidille lahjaksi viikon pääst?

❤️ Lämmin ja henkilökohtainen Itse kirjoitettu kirje tai kortti: Kerro, mitä arvostat hänessä. Aito, käsinkirjoitettu viesti koskettaa usein eniten. Valokuvakirja
Vapun vieton historia on monivaiheinen ja se ulottuu pitkälle keskiajalle asti.

1. Alkuperä: Pyhä Valpuri Vapun nimi juontaa juurensa 700-luvulla eläneeseen pyhään Valpuriin (Saint Walburga), joka oli englantilainen luostarinjohtaja Saksassa.
Mämmi ”ilman mitään krumeluureja”

Mämmin historia on yllättävän pitkä ja mielenkiintoinen – se juontaa juurensa jopa keskiajalle, ja mahdollisesti vielä kauemmas. Vaikka nykyisin mämmi
Mistä ne pääsiäispuput oikein tuli?

Mistä ne pääsiäispuput oikein tuli? Vaikka pääsiäiseen Suomessa on perinteisesti kuulunut virpomista, pajunkissoja ja mämmiä, on monelle tuttu myös