Portsalainen viilari Väinö Blomqvist osallistui punakapinaan niin kuin monet muutkin sen kulman nuoret miehet, virui aikansa vankileirillä ja pääsi pian elämän syrjään kiinni vuokra-ajurina. Perheeseen syntyi tytär Irja vuonna 1921. Tämä olikin toimen tyttö.
Kun Turun Sanomat haki juoksupoikaa, ajatteli 13 -vuotias Irja, että miksei tyttö kelpaa yhtä hyvin. Ja kelpasi kanssa: Irja viiletti tukka putkella kirjekuorta sinne ja unohtunutta lehtinippua tänne. Kovasta tahdosta todistaa, että samalla hän opiskeli yksityisesti jatkokoulun ja liikeapulaiskoulun kurssit.
Kerrotaan, että myyjättären paikka oli jo katsottuna, kun Turun Sanomat osoitti ensin konttoriharjoittelijan ja sitten konttoristin paikan. Työtehtäviin kuului muun muassa kuva-arkiston hoito. Irjaa yli kolme vuosikymmentä vanhempi toimitusjohtaja-päätoimittaja Arvo Ketonen rakastui kookkaaseen ja verevään alaiseensa päätä pahkaa. Pari vihittiin 1941. Lyhyen avioliiton aikana syntyi neljä lasta, alkuperäinen Ketosen dynastia. Kun Arvo Ketonen vuonna 1948 kuoli, ajateltiin nuori leski sysätä syrjään lehtitalon johdosta, mutta tämä kävikin naaraleijonan sisulla taistoon perintönsä ja lastensa puolesta. Dramaattinen oikeusjuttujen vyyhti päätyi lopulta yllättäen Irjan voittoon. Ratkaiseva niitti vastapuolen arkkuun oli se, että Irja oli saatu laittamaan nimensä avioehtopaperiin alaikäisenä ilman holhoojan läsnäoloa ja valtuutusta (täysi-ikäisyyden raja oli 1940-luvulla 21 vuotta). Irjan voitto oli Turun Sanomien tulevaisuuden kannalta hyvä asia. ”Leskenlehdestä” tuli menestyvä, teknisen kehityksen kärjessä kulkeva mediatalo ja superkannattava liiketoimi. Tunnustuksena siitä Urho Kekkonen nimitti vuonna 1980 Irja Ketosen Suomen ensimmäiseksi naispuoliseksi vuorineuvokseksi. Irjan tarina on kerrottu kattavasti Harri Kalpan kirjoittamassa elämäkerrassa ja se saakin Ketosten mielestä riittää. Tarjokkaita uudenkin kirjan tekijäksi on ollut ja kelpaisihan Irjan taru vaikka Hollywood-leffan aiheeksi, mutta perhe on toppuutellut: Kalpan kirjaama ”virallinen totuus” riittää.
Viikon turkulainen Juha Salonen
Juha jatkaa Johannan jäljillä Vähäheikkiläläinen piika Johanna Valtonen oli puuhakas nainen. Hän kääri vuonna 1905 hihansa ja perusti alueelle
Viikon turkulainen Aino Suni
Elokuun alussa Aino Suni näytti vauhtivahvuuttaan Turussa voittamalla Tilastocupin 800 metin juoksun, omalla enmnätyksellään taas, tietysti. Aino etenee ihmevauhtia
Viikon turkulainen Jussi Rintamäki
Jussi Rintamäki kukisti vuoden 1962 maaotteliussa loppusuorakamppailussa Ruotsin Tom Tednerin Rintamäki oli Ruotsin kaataja Rakkaiden vihollisten Suomen ja Ruotsin
Viikon turkulainen John storgårds
Fuuga kutsui Jonten Turkuun Viikon turkulaiseksi poimitaan tällä kertaa henkilö, joka asuu Rovaniemellä ja Helsingissä, mutta on oikeasti maailmankansalainen.
Viikon turkulainen Taru Rinne
Taru Rinne otti vuonna 2017 kv-moottoripyöräliiton hall of fame -nimityksen vastaan tietysti Jarno Saarinen -paita yllään. Kuva: Motouutiset Taru
Viikon turkulainen Claes Edelsköld
Vehmaan Klasu oli Suomen pankin ensimmäinen johtaja. Olli Rehnistä ei tullut presidenttiä eikä spekulaatioista huolimatta Euroopan keskuspankin johtajaakaan, mutta
