Portsalainen viilari Väinö Blomqvist osallistui punakapinaan niin kuin monet muutkin sen kulman nuoret miehet, virui aikansa vankileirillä ja pääsi pian elämän syrjään kiinni vuokra-ajurina. Perheeseen syntyi tytär Irja vuonna 1921. Tämä olikin toimen tyttö.
Kun Turun Sanomat haki juoksupoikaa, ajatteli 13 -vuotias Irja, että miksei tyttö kelpaa yhtä hyvin. Ja kelpasi kanssa: Irja viiletti tukka putkella kirjekuorta sinne ja unohtunutta lehtinippua tänne. Kovasta tahdosta todistaa, että samalla hän opiskeli yksityisesti jatkokoulun ja liikeapulaiskoulun kurssit.
Kerrotaan, että myyjättären paikka oli jo katsottuna, kun Turun Sanomat osoitti ensin konttoriharjoittelijan ja sitten konttoristin paikan. Työtehtäviin kuului muun muassa kuva-arkiston hoito. Irjaa yli kolme vuosikymmentä vanhempi toimitusjohtaja-päätoimittaja Arvo Ketonen rakastui kookkaaseen ja verevään alaiseensa päätä pahkaa. Pari vihittiin 1941. Lyhyen avioliiton aikana syntyi neljä lasta, alkuperäinen Ketosen dynastia. Kun Arvo Ketonen vuonna 1948 kuoli, ajateltiin nuori leski sysätä syrjään lehtitalon johdosta, mutta tämä kävikin naaraleijonan sisulla taistoon perintönsä ja lastensa puolesta. Dramaattinen oikeusjuttujen vyyhti päätyi lopulta yllättäen Irjan voittoon. Ratkaiseva niitti vastapuolen arkkuun oli se, että Irja oli saatu laittamaan nimensä avioehtopaperiin alaikäisenä ilman holhoojan läsnäoloa ja valtuutusta (täysi-ikäisyyden raja oli 1940-luvulla 21 vuotta). Irjan voitto oli Turun Sanomien tulevaisuuden kannalta hyvä asia. ”Leskenlehdestä” tuli menestyvä, teknisen kehityksen kärjessä kulkeva mediatalo ja superkannattava liiketoimi. Tunnustuksena siitä Urho Kekkonen nimitti vuonna 1980 Irja Ketosen Suomen ensimmäiseksi naispuoliseksi vuorineuvokseksi. Irjan tarina on kerrottu kattavasti Harri Kalpan kirjoittamassa elämäkerrassa ja se saakin Ketosten mielestä riittää. Tarjokkaita uudenkin kirjan tekijäksi on ollut ja kelpaisihan Irjan taru vaikka Hollywood-leffan aiheeksi, mutta perhe on toppuutellut: Kalpan kirjaama ”virallinen totuus” riittää.
Viikon turkuilainen Paavo Karikko
Paavo Karikko tutkailemassa juoksijan polvia Pajulahden urheiluopistolla ennen Helsingin olympialaisia. Paavo loi pikabaanan Pimeässä marraaskuisessa illassa voi olla tympeää lähteä
Viikon turkulainen Pehr Johan Gylich
Turun Engelillä on omat pylväät Kun Boråsissa vuonna 1786 syntynyt kauppias ja arkkitehti Pehr Johan Gylich vuonna 1812 asettui
Viikon turkulainen Ivan Pinol
Pinol toi katalaanisäihkettä Tepsiin Siihen, että TPS nousi viikonvaihteessa Veikkausliigaan, on monia syitä. Yksi keskeisimmistä on nappiin mennyt valmentajavalinta.
Viikon turkulainen Jaana Kotamäki
Jaanan kamera tärähtää tarkoituksella Tämän viikon lauantaina ratkeaa jälleen, mikä on vuoden paras luontovalokuva. Helsingissä pidettävässä gaalassa esiintyy tällä
Viikon turkulainen Eero Roine
Eero Roine oli suosittu elokuvissakin. Hän sai sivuosa -Jussin elokuvasta Ihmisiä suviyössä. Kuvassa kohtaus elokuvasta Pinsiön paroni. Roineen teatterisuvun
Viikon turkulainen Tero Laine
Tero palasi lähtötelineisiin Kun johtaa Turun Tovereita, nykyään ytimekkäästi TuTo, seisoo jättiläisten harteilla. Toverit oli 1930-1960 -luvuilla Työväen urheiluliitto
