Portsalainen viilari Väinö Blomqvist osallistui punakapinaan niin kuin monet muutkin sen kulman nuoret miehet, virui aikansa vankileirillä ja pääsi pian elämän syrjään kiinni vuokra-ajurina. Perheeseen syntyi tytär Irja vuonna 1921. Tämä olikin toimen tyttö.
Kun Turun Sanomat haki juoksupoikaa, ajatteli 13 -vuotias Irja, että miksei tyttö kelpaa yhtä hyvin. Ja kelpasi kanssa: Irja viiletti tukka putkella kirjekuorta sinne ja unohtunutta lehtinippua tänne. Kovasta tahdosta todistaa, että samalla hän opiskeli yksityisesti jatkokoulun ja liikeapulaiskoulun kurssit.
Kerrotaan, että myyjättären paikka oli jo katsottuna, kun Turun Sanomat osoitti ensin konttoriharjoittelijan ja sitten konttoristin paikan. Työtehtäviin kuului muun muassa kuva-arkiston hoito. Irjaa yli kolme vuosikymmentä vanhempi toimitusjohtaja-päätoimittaja Arvo Ketonen rakastui kookkaaseen ja verevään alaiseensa päätä pahkaa. Pari vihittiin 1941. Lyhyen avioliiton aikana syntyi neljä lasta, alkuperäinen Ketosen dynastia. Kun Arvo Ketonen vuonna 1948 kuoli, ajateltiin nuori leski sysätä syrjään lehtitalon johdosta, mutta tämä kävikin naaraleijonan sisulla taistoon perintönsä ja lastensa puolesta. Dramaattinen oikeusjuttujen vyyhti päätyi lopulta yllättäen Irjan voittoon. Ratkaiseva niitti vastapuolen arkkuun oli se, että Irja oli saatu laittamaan nimensä avioehtopaperiin alaikäisenä ilman holhoojan läsnäoloa ja valtuutusta (täysi-ikäisyyden raja oli 1940-luvulla 21 vuotta). Irjan voitto oli Turun Sanomien tulevaisuuden kannalta hyvä asia. ”Leskenlehdestä” tuli menestyvä, teknisen kehityksen kärjessä kulkeva mediatalo ja superkannattava liiketoimi. Tunnustuksena siitä Urho Kekkonen nimitti vuonna 1980 Irja Ketosen Suomen ensimmäiseksi naispuoliseksi vuorineuvokseksi. Irjan tarina on kerrottu kattavasti Harri Kalpan kirjoittamassa elämäkerrassa ja se saakin Ketosten mielestä riittää. Tarjokkaita uudenkin kirjan tekijäksi on ollut ja kelpaisihan Irjan taru vaikka Hollywood-leffan aiheeksi, mutta perhe on toppuutellut: Kalpan kirjaama ”virallinen totuus” riittää.
Viikon turkulainen Niilo Näsänen
Turun Munan perustaja tukee syövän tuitkimusta Alkavan vuoden 2026 aikana voidaan muistella yhtä turkulaista satavuotiasta yritystä, jonka tarina liittyy
Viikon luontokuva -Lumikko
Kuva: Heikki Junnila Lumikko (Mustela nivalis) on pienin näätäeläin. Pienuus mahdollistaa saalistamisen myyrien lumeen kaivamissa koloissa. Lumikon lähisukulainen on
Viikon turkulainen DK 208
DK 208 on lajinsa viimeinen Tänään, kun julkisuudelle esiteltiin Suomen ilmavoimien ensimmäinen F 35 -hävittäjä, tunnusta JF-501 kantava kunnioitusta
Viikon luontokuva -Urpiainen
Kuva: Heikki Junnila Urpiainen (Acanthis flammea) on pieni siemensyöjälintu, joka syksyisin ja talvisin esiintyy joskus suurissakin parvissa. Urpiaisen pituus on
Viikon turkulainen Otto Andersson
Menninkäinen Vårdöstä teki Turusta Sibeliuskaupungin Ahvenanmaan Vårdössä syntynyttä musiikkitieteilijää Otto Anderssonia (1879-1969) on luonnehdittu koko elämänsä uteliaisuutensa säilyttäneeksi saaristolaispojaksi.
Viikon turkulainen Vesa Vares
Vares on myytinmurtaja Sellaiset historiantutkijat, jotka ovat itse kokeneet sotien ajan, ovat katoava luonnonvara. Onneksi kiinnostus aikakauteen ei ole
