Herttarouva
Karin Månsdotter, jota Suomessa sujuvasti kutsutaan Kaarina Maununtyttäreksi ehti olla Ruotsin kuningatar kolmen kuukauden ajan. Turussa Kaarina asui kahdesti, molemmilla kerroilla virallisesti ottaen vankina. Laskemme hänet kuitenkin turkulaiseksi viimeistään sillä perusteella, että hänen tomunsa lepää Turun tuomiokirkossa parhaalla paikalla.
Nykykäsitysten mukaan on hätkähdyttävää, että vuonna 1550 syntyneestä korpraalin tyttärestä Kaarinasta tuli heikkohermoisen Eerikki-kuninkaan rakastajatar niukin naukin 14-vuotiaana ja ensi kertaa äiti jo vuotta myöhemmin. Kuningattareksi Erik kruunautti Kaarinan 17-vuotiaana, silloin pariskunnalla oli jo poikalapsikin, kruununperijä. Rahvaaseen kuuluvan neidon nosto kuningattareksi oli jotain niin julkeaa, että sitä eivät aatelissäädyt hyväksyneet, vallankin kun Erikin raivo Veli Juhanaa ja Sturen sukua kohtaan oli jo yltynyt mielipuoliseksi. Erik syöstiin vallasta, vangittiin ja lähetettiin Kaarinan ja lasten kanssa pois silmistä Turun linnaan. Tarinoiden mukaan vallasta syösty kuningaspari eleli Turussa kohtalaisen auvoista elämää, kunnes veli Juhana alkoi kokea Eerikin ja Kaarinan jälkeläiset uhkana itselleen. Perhe hajotettiin, Erik vietiin Ruotsiin missä hänet lopulta myrkytettiin. Kaarinaa kohdeltiin hovietiketin mukaisesti kunnioittavasti. Hänelle annettiin Liuksialan kartano Kangasalta. Siellä hän eli arvostettuna ”hyvänä rouvana” 63-vuotiaaksi saakka. Viimeinen leposija Turun tuomiokirkon lattian alla ei jäänyt viimeiseksi, sillä kaksi ja puoli sataa vuotta myöhemmin turkulaiset kaivoivat Kaarinan arkun ylös kansallisen innon vallassa ja sijoittivat sen arkkitehti Theodor Deckerin piirtämään komeaan marmorisarkofagiin.
Kaarinan ulkonäöstä on mielikuva niilläkin, jotka käyvät kirkossa harvemmin. Turun Kivipainon 18930-luvulla suunnittelemissa legendaarisissa pelikorteissa Kaarina on herttarouva.
Avainsanat: #Kaarina
Viikon turkulainen Roope Itälinna
Tamperelaisetkin arvostavat Roopea Vai että olisi jotain häikkää Tampereen ja Turun suhteissa? Ja höpsis. Tämän vanhan väärinkäsityksen kumoaa vaikkapa
Viikon turkulainen Elina Haapanen
Elina johtaa erilaisia leijonia Lions clubit eli tuttavallisemmin leijonat on vuosikymmenet tunnettu kerhona, johon kokoontuvat paikkakunnan silmäätekevät. Kultapossukerhoiksikin kutsuttuihin klubeihin
Viikon turkulainen Anders Blom
Blom ei palanne Pietariin Kun Anders Blom vielä varusmiesikäisenä tuli valittua Kokoomuksen nuorten liiton puheenjohtajaksi Ilkka Kanervan jälkeen, hän
Viikon luontokuva -Rusakko
Kuva: Heikki Junnila Rusakko eli peltojänis (Lepus europaeus) on jäniseläimiin kuuluva laji, joka esiintyy alkuperäisenä Euroopassa ja Aasian länsiosissa. Sitä
Mikko Ketonen on poissa
Mikko Ketonen ei ehtinyt nähdä vuoden vaihtumista, kutsu suureen tuntemattomaan tuli vuoden 2025 viimeisinä tunteina. Mielikuvitukseni lentää 1950-luvulle, aikaan
Viikon turkulainen Niilo Näsänen
Turun Munan perustaja tukee syövän tuitkimusta Alkavan vuoden 2026 aikana voidaan muistella yhtä turkulaista satavuotiasta yritystä, jonka tarina liittyy