Viikon turkulainen Yrjö Väisälä

Mies joka mittasi metrin

Yrjö Väisälä oli alun perin joensuulaisen sahan konttoristin poika mutta kyllä liki 30 vuotta Turun Yliopiston fysiikan professorina ja parikymmentä vuotta Tuorlan tutkimuslaitoksen johtajana, ”Tuorlan taikurina” pätevöittää turkulaiseksi. Väisälä on tärkeä turkulainen muun muassa siksi, että hänen ansiostaan metri on justiinsa metrin mittainen eikä jotain sinne päin.

Ranskan vallankumouksen aikaan, kolmisen sataa vuotta sitten, älyttiin ottaa käyttöön metrijärjestelmä. Sen määrääminen, kuinka pitkä se oikea metri tarkalleen on, oli hiukan hakusessa. Sovittiin, että olkoon se nyt vaikka kymmenenesmiljoonasosa matkasta Pariisista pohjoisnavalle. Pariisissa säilytettiin kuuluisaa platina-iridiumista valettua kiskonpätkää, joka oli olevinaan se noin laskemalla saatu virallinen metrien metri. Lasikaapissa täsmälleen oikeassa lämpötilassa säilytettyä kiskoapidettiin metrin ylimpänä auktoriteettina aina vuoteen 1960 saakka. Silloin päätettiin määritellä metri uudella tavalla. Perustettiin kansainvälinen tutkimuskomissio, kansainväliseen tutkimuskomissioon, joka päätyi määrittelemään metrin Yrjö Väisälän kehittämällä tavalla, joka perustui valon aallonpituuteen. Se oli jo kohtalaisen tarkkaa meininkiä, sillä valon aallonpituus on noin miljardisosa metristä. Miljardi kertaa tuo aallonpituus oli siis metri. Lohjan Nummelaan piirrettiin Väisälän mittauksen perusteella maailmankaikkeuden siihen saakka tarkin metrin viiva.

Ei Väisälänkään metri ihan lopulliseksi jäänyt. Vuonna 1983 pidettiin jälleen Pariisissa konferenssi, jossa todettiin, että ajan mittaus on jo tarkempaa kuin valoaallon mittaus. Niinpä metri päätettiin määritellä siksi pituudeksi, jonka valo kulkee tyhjiössä sekunnin 299 792 458 -osassa. Siinä ei saa enää saha paljonkaan flintata.

Kuvassa Tuorlan taikuri on vielä ihan kloppi

Näytä kaikki yritykset