Ei haarukka- mutta pitsipioneeri
Jos et tiedä muuta Katariina Jagellonicasta kuin sen, että hän toi haarukan Suomeen, on tietosi aika lähellä nollaa. Haarukka luultavasti oli käytössä ainakin joissakin talouksissa Suomessa, kun Katariina komeine myötäjäisineen saapui Turun linnaan jouluksi 1562. Kuuluisa Katariinan tuoma haarukka löytyy hänen omaisuusluettelostaan, mutta ei pidä luulla, että se olisi syömiseen tarkoitettu ruokailuväline. Kaksipiikkisen aseen tarkoitus oli pihvinviipaleiden nostaminen tarjoiluvadilta lautaselle.
Sekin on virhekuvitelma, että Katariinan ja hänen puolisonsa herttua Juhanan renesanssihovi Turun linnassa olisi ollut komea, pitkä kausi. Katariina viipyi Turussa vain vaivaiset kahdeksan kuukautta, sen jälkeen oli edessä siirtyminen vangitun miehensä kanssa Gripsholmin linnaan. Nuo kuukaudet olivat toki sen verran uljasta aikaa, että voimme hyvin nimetä Katariinan viikon turkulaiseksi.
Puolalais-milanolaista ylhäistä sukua oleva Katariina tuotiin vaimoksi Turkuun, vaikka Juhanan ohella hänen kättään hamusi paljon vallakkaampi mutta myös karmeampi kruunupää, Venäjän Iivana Julma. Iivana yritti kaapata morsion, kun tämän saattue taivalsi Baltian läpi kohti Tallinnaa ja lähetteli vielä Gripsholman vankeussaikanakin himokkaita viestejä, joiden mukaan olisi maksanut kelpo summat, jos olisi saanut Katariinan ”panttivangiksi” Moskovaan. Vaara väistyi, kun Eerik-kuningas syöstiin vallasta ja Juhanasta tuli kuningas ja Katariinasta kruunattiin kuningatar.
No, ehkä Katariinan tuoma haarukka ei ollut ainutlaatuinen tuliainen. Mutta hänen vaatteidensa hienot neulotut koristeet olivat jotain ihan uutta täällä. Sanaa pitsi ei vielä tunnettu, mutta Katariinan pitsisukat saattivat olla ensimmäiset laatuaan Auran rannoilla.
Viikon turkulainen Eero Roine
Eero Roine oli suosittu elokuvissakin. Hän sai sivuosa -Jussin elokuvasta Ihmisiä suviyössä. Kuvassa kohtaus elokuvasta Pinsiön paroni. Roineen teatterisuvun
Viikon turkulainen Tero Laine
Tero palasi lähtötelineisiin Kun johtaa Turun Tovereita, nykyään ytimekkäästi TuTo, seisoo jättiläisten harteilla. Toverit oli 1930-1960 -luvuilla Työväen urheiluliitto
Viikon turkulainen – Rauno Lahtinen
Lahtinen toppuuttelee purkajia Kulttuurihistorioitsija ja tietokirjailija Rauno Lahtinen on niitä miehiä, joka sielunsa silmin näkee Turusta myös sen osan,
Viikon luontokuva -Suosirri
Kuva: Heikki Junnila Juhlapukuinen suosirri on helppo tuntea mustasta vatsasta ja ruskeasta selästä. Etelänsuosirrillä (alalaji schinzii) vatsa on mustan ja
Viikon turkulainen – Martti Ervasti
Lausteen Martilla ilon viikko Kun Martti Ervasti 23 vuotta sitten muutti Turkuun, mielessä olivat opinnot multimediatuotannon parissa. Filmintekijää tai
Viikon turkulainen Kari Kantalainen
Kantalainen kannustaa kokoontumaan Eläkeläisväestön mielestä pahimmat pelot ovat oma tai läheisen sairastuminen ja suurimmat harmit ikäsyrjintä ja digitalisaation rattailta
