Eero Roine oli suosittu elokuvissakin. Hän sai sivuosa -Jussin elokuvasta Ihmisiä suviyössä. Kuvassa kohtaus elokuvasta Pinsiön paroni.
Roineen teatterisuvun kantaisä
On niitäkin, joiden mielestä Roineen teatteriperhe on peritamperelainen taideklaani. Onkin syytä palauttaa mieleen, että Roineitten juuret ovat syvällä Raunistulan savessa ja suvun kantaisä Eero Roine turkulaistakin turkulaisempi.
Eero syntyi Raunistulassa helmikuussa 1904 suutariperheeseen. Työläiskaupunginosa oli Eerolle rakas aina, hänen nähtiin tallustelevan flanellikalsareissaan kesäpaikaksi muuttuneella kotipihallaan vielä ikämiehenä.
Osuuskaupan puksusta tuli innokas harrastajanäyttelijä, jonka taidot Turun Työväen Teatterissa herättivät ihastusta. Tunnettuutta lisäsi se, että Eero oli aikansa stand up -koomikko, joka riemastutti moninaisissa juhlissa, kuten harjannostajaisissa. Aulis Ruostepuro muisteli kerran, miten lavalla olleelle Roineelle huudettiin yleisön joukosta: ”Mä olen kuullu ton jutun”, mihin Roine salamana vastasi: ”Ja nyt sää kuulet sen taas”.
Tampere sai otteen Roineesta, kun tämä haki oppia näyttämötyöhön Työväen näyttämöiden kurssilta Tampereelta. Vuonna 1936 perhe muutti Manseen, nyytissä mukana kulki vain muutaman kuukauden ikäinen Eila -tytär, josta tuli ikoninen kansansuosikki samoin kuin Tampereella syntyneistä nuoremmista sisaruksista Liisasta ja Eskosta.
Eero Roine syntyi Turussa – ja myös kuoli. Hänen piti esiintyä vävypoika Vili Auvisen ohjaamassa kesäteatterissa Turussa vuonna 1966, mutta elämä päättyi Raunistulan kodissa, rauhallisesti nukkuessa.
Eero Roineen nuorempi veli Eino oli kova kommunisti, joka istui 30-luvulla ja jatkosodan aikaan poliittisista syistä vankilassakin. Hänet valittiin SKDL:n listoilta eduskuntaan ensi kertaa vuonna 1945 ja istui parlamentissa peräti 18 vuoden ajan.
Viikon turkuilainen Paavo Karikko
Paavo Karikko tutkailemassa juoksijan polvia Pajulahden urheiluopistolla ennen Helsingin olympialaisia. Paavo loi pikabaanan Pimeässä marraaskuisessa illassa voi olla tympeää lähteä
Viikon turkulainen Pehr Johan Gylich
Turun Engelillä on omat pylväät Kun Boråsissa vuonna 1786 syntynyt kauppias ja arkkitehti Pehr Johan Gylich vuonna 1812 asettui
Viikon turkulainen Ivan Pinol
Pinol toi katalaanisäihkettä Tepsiin Siihen, että TPS nousi viikonvaihteessa Veikkausliigaan, on monia syitä. Yksi keskeisimmistä on nappiin mennyt valmentajavalinta.
Viikon turkulainen Jaana Kotamäki
Jaanan kamera tärähtää tarkoituksella Tämän viikon lauantaina ratkeaa jälleen, mikä on vuoden paras luontovalokuva. Helsingissä pidettävässä gaalassa esiintyy tällä
Viikon turkulainen Tero Laine
Tero palasi lähtötelineisiin Kun johtaa Turun Tovereita, nykyään ytimekkäästi TuTo, seisoo jättiläisten harteilla. Toverit oli 1930-1960 -luvuilla Työväen urheiluliitto
Viikon turkulainen – Rauno Lahtinen
Lahtinen toppuuttelee purkajia Kulttuurihistorioitsija ja tietokirjailija Rauno Lahtinen on niitä miehiä, joka sielunsa silmin näkee Turusta myös sen osan,
